tiistai 1. syyskuuta 2015

Lisähoitoja klinikalla

 
Aikaisempia postauksia Voiton sairastelusta voi lukea tästä, tästä ja tästä.

Viime kertaisella klinikkakäynnillä annettu hoito ei antanut hoitovastetta, joten nyt suunnattiin uudelleen klinikalle. Tällä kertaa paikkana oli Kiuruveden uusi Savon eläinsairaala, sillä "meidän oma eläinlääkäri" käy siellä aina välillä leikkaamassa. Ontumatutkimus ei onnistunut leikkausten lomassa, mutta tämä regionaaliperfuusio hoito oli sen verran nopea homma, että se pystyttiin onneksi tekemään tässä lähellä! Ei ollut siis mikään koko päivän reissu.

Biologiaa ja ihanaa grilliruokaa!
Äiti ja Pinja lastasivat hevoset kotona, sillä mä koitan nyt olla mahdollisimman paljon koulussa. Ryntäsin suoraan bilsan kertauksesta parkkipaikalle, jossa äiti oli mua odottamassa. Luin koko matkan bilsaa, sillä olin päättänyt, että viikonloppun viettoon en lähde ennen kun olen saanut aikataulusta kiinni. Olinkin kirja nenässä kiinni molemmat automatkat ja klinikallakin aina kun pystyin. Onnistuin tavoitteessani! Mua motivoi parhaiten juuri tuollaiset aikataulut, en saa tehdä/saan tehdä jotain sitten kun tietty kirja/alue on luettu. 

Sitten itse hoitoon. Tosiaan lääkäri katsoi ensin jalan liikkeessä sekä taivutti ongelmajalan nivelet uudelleen. Sen jälkeen Voitto rauhoitettiin ja nivel piikitettiin uudelleen. Nämä olivat ihan tuttuja juttuja, mutta regionaaliperfuusio oli sitten ihan uusi juttu! Se siis tehtiin ainakin mun saaman käsityksen mukaan luukivun hoitoon. Jalkaan, vuohisnivelen ja polven väliin, laitettiin kuminauha todella kireälle. Sitten kuminauhan alapuolelle niveleen pistettiin jotain ainetta ja tämän annettiin vaikuttaa noin 20 minuuttia. Voitto alkoi hoidon lopussa hermostumaan, sillä kuminauha tietysti alkoi ikävästi kiristämään rauhoituksesta huolimatta.

Lääkärissä ei tosiaan pitkään kestänyt, kun varsinaisia tutkimuksia ei enää tarvinut tehdä. Edelleen ollaan positiivisin mielin, vaikkakaan ei ihan niin positiivisin mitä viime klinikkakäynnin jälkeen. Hoito joudutaan todennäköisesti vielä uusimaan, mutta ensin katsotaan 2-3 viikkoa. Voitto liikkuu siis hyvin kevyesti "kokeilumielessä" aina kolmen päivän välein. Huomenna olisikin sitten ratsastuksen vuoro, vähän jännittää mennäänkö edelleen kolmella jalalla...


Blogitalli on nyt ajettu alas ja viimeinen jakso bloggaajien videosarjasta julkaistaan ihan heti, kun bloggaajat on sen hyväksyneet. Mun ja Pinjan blogit siirtyivät takaisin Indiedays inspirationiin, joka ei tule blogeihimme juuri vaikuttamaan. Kirjoitukset mulla on kahden viikon päästä, joten postaustahti tulee olemaan tätä mitä se on nyt ollutkin eli hiljaista... Kannattaa kuitenkin seurailla Instagramissa @tiiavoitto ja @lillivoitto sekä snäpissä nimellä tiiasuomalainen, sinne päivittyy melkein joka päivä jotain! Pari kivaa ideaa mulla tosin on korvan takana bloginkin suhteen ja joku päivä voitaisi Pinjan kanssa ottaa ratsastuskuviakin, vaikkei sitä köpöttelyä voi juuri ratsastukseksi nimittää. Yhden toivepostauksen pistän ainakin toteutukseen tällä viikolla!

maanantai 24. elokuuta 2015

5 syytä matkustaa Horse showhun kauempaakin!



Meiltä on Helsinkiin 400km ja matkaan kuluu autolla yli 4 tuntia. Silti me matkataan  vuodesta toiseen Helsinkiin nauttimaan Suomen parhaasta hevostapahatumasta. Nykyään matkustaminen on helppoa ja jopa halpaa, jos liikkeellä on vain tarpeeksi ajoissa. Kun matkan varaa hyvissä ajoin voi Helsinkiin päästä OnniBussilla jopa alle kymmenellä eurolla. Ei kannata siis jättää hotellin ja matkojen varaamista viime tippaan, varsinkin jos mielii lähteä matkaan vähän kauempaa. Tämän enempää en jaa matkustusvinkkejä, mutta ajattelin listata muutaman syyn matkustaa Horse Showta katsomaan vähän kauempaakin.

1. Missään muualla ei Suomessa pääse näkemään yhtä laadukasta hevosurheilua. Ratsastusmaailman huiput ympäri Eurooppaa saapuvat kilpailemaan Horse Showhun. Toki ratsastusta voi katsoa tv:stäkin, mutta tunnelma on aivan eri paikan päällä!

2. Pohjoisemmassa tai pienemissä kaupungeissa tuskin on kovin laajaa ratsastustarvikevalikoimaa. Horse showssa pääsee hypistelemään ja sovittamaan tuotteita, joita on voinut aikaisemmin vain netistä tai kuvastoista ihastella. Myös tarjoukset ovat olleet joka vuosi hyvät!

Huiput verkkaamassa

3. Yhdellä reissulla pääset näkemään esteratsastusta, kouluratsastusta, upeita show-ohjelmia sekä kuulemaan ja oppimaan hevosen hyvinvoinnista uuden 4YourHorse - Hevosen Hyvinvointifoorumin kautta. Monta kärpästä yhdellä iskulla!

4. Kannattaa yhdistää reissuun jotain muutakin aktiviteettiä, Helsingissä kun on paljon juttuja, nähtävyyksiä ja aktiviteettejä, mitä ei pienemmiltä paikkakunnilta löydy. Keskustassa on hyvät shoppailu mahdollisuudet, liikkeet ovat isompia eikä niitä kaikkia löydy muualta. Myöskin ruokapaikoissa on paljon parempi valikoima, edullisia sushipaikkoja, hyvää nepalilaista, ihana Vapiano ja tietysti Starbucks!

5. Horse Showsta on aina palattu hienojen kokemuksien ja muistojen kera. Ratsastukseen saa uutta inspiraatiota ja ideoita. Katsomallakin oppii, varsinkin nykyään kun myös verryttelyareena oli viime vuonna yleisölle avoin. Myös radan kävelyä kannattaa seurata ja laskea montako metriä mikäkin väli on, sitten luokan alettua on mielenkiintoista vertailla miten kukin ratsastaa tietyn metrimäärän välit.

Tuliko sinulle mieleen muita kun jo listaamani syyt matkustaa Horse Showhun? Kuinka kaukaa te tulette ja kuinka moni on ylipäätänsä tulossa tänä vuonna?


torstai 20. elokuuta 2015

Innostunut urheilemaan

Voitto on nyt ollut saikulla reilun kuukauden ja mun ratsastukset on olleet klinikka käynnin jälkeen ihan minimissä. Piikitys ei tosiaan vastannut halutulla tavalla, joten Voitolla on nyt Metacam -lääkekuuti päällä ja ensi viikolla lähdetään uudelleen eläinlääkäriin saamaan lisähoitoja. Toivotaan, nyt että nämä hoidot auttaisi, sillä sen jälkeen alkaa olla keinot mun käsityksen mukaan vähissä... Nyt lääkekuurin ajan Voittoa liikutetaan niin, että se lepää kolme päivää ja liikkuu neljäntenä päivänä, sitten taas lepää kolme päivää ja liikkuu neljäntenä. Tai lähinnä kyse on liikutuskokeilusta, tähän asti Voitto on ollut huono näinä kokeiluratsastuksina, katsotaan mikä on tilanne nyt, kun lääkekuuria on syötetty jo jonkun aikaa.

Tuntuu muuten, että vähän jokaisen bloggaajan hevonen on nyt saikulla... Ei ole kivaa, vaikka toisaalta meidän saikku ei olisi voinut oikeastaan parempaan väliin yo-kirjoituksia ajatellen sattua. Mä olisin nimittäin melko pulassa, jos mulla olisi tässä lisänä vielä hevonen täydessä treenissä ja tallissa kuluisi useita tunteja päivässä. No, mutta nyt itse aiheeseen.

Saan aina silloin tällöin kommentteja, miksen urheile ratsastuksen lisäksi, miksen käy salilla, miksen käy lenkillä jne. Näihin olen vastannut ennen, ettei aikaa juuri ole, lähin  sali on kymmenien kilometrien päässä ja talvella en uskalla juosta pimeässä (täällä maalla kun ei katuvaloja ole). Osittainhan nuo ovat tekosyitä, mutta nyt kun on valoisaa, aikaa ja ulkona on mukava treenata olen ihan oikeasti innostunut harrastamaan muutakin liikuntaa!

Ajattelinkin kertoilla teille vähän tarkemmin liikuntatottumuksistani, ne kun monia kiinnostavat. Tämä postaus olisi hyvin voinut sopia myös toiseen blogiini, tämä aihe kuitenkin istuu tähän blogiin myös hyvin, sillä muu liikkumiseni on oikeastaan oheisliikuntaa nimenomaan ratsastuksen ohella.

Juoksuhousut saatu House of Brandonilta (linkki housuihin)

Lukiossa koululiikuntaa ei juuri ole, kaksi pakollista kurssia kolmen vuoden aikana. Mun lukkariin on toistaiseksi mahtunut vain yksi ylimääräinen liikunnankurssi, mutta jos kursseista olisi pulaa niin saisihan niitä sinne otettua helposti. Mulla ei valitettavasti saa oikein mitenkään ylimääräisiä kursseja, sillä lukkari on on jo valmiiksi niin täynnä pakollisia kurseeja. Vinkki teille joilla viellä on koululiikuntaa: nauttikaa! Oli ihanaa kun oli koululiikuntaa ihan joka viikko, joka jaksossa ja joka vuosi. Itse pysyin hyvässä kunnossa pelkällä koululiikunnalla yläasteen ajan, sillä minulla oli liikunta vielä valinnaisenakin, joten tunteja kertyi viikkoon melko kivasti. Nyt lukiossa huomaa, että jotain täytyy ratsastuksenkin ohella kyllä harrastaa...

Mutta mitä se sitten on? Vaikka minulla on nyt auto ja näin mahdollisuus kulkea helposti kaupungin harrastuspaikkoihin, tuntuu silti turhalle maksaa kuntosalista tai jostain muusta harrastuksesta maltaita. Jos sali olisi naapurissa tai vaikka parin kilometrin päässä, kävisin siellä varmasti, mutta nyt se tuntuu kamalan hankalalle ajatukselle. Lisäksi salit ovat suhteellisen kalliita ja ne rahat käytän mieluummin vaikka valmennuksiin, tosin jos Voiton saikku nyt venyy niin ei tiedä vaikka mieleni muuttuisi!

Lenkkeily sen sijaan on helppo toteuttaa täällä kotonakin, vaikka ei nuo reittimahdollisuudet kovin monipuolisia vielä tässä vaiheessa ole, kun en kymmenien kilometrien lenkkejä jaksa juosta. Kuitenkin se, että voin vetää lenkkarit jalkaan ja lähteä juoksemaan suoraan kotirappuselta, laskee kynnystä lähteä urheilemaan.

 "Tärkeä ominaisuus esteratsastajalle on kokonaisvaltainen vartalonhallinta. Keskivartalon lihaskunnon merkitys korostuu, mutta myös jalkojen ja käsien lihasten on oltava kunossa."
-Tuomas Jauhiainen, valmennussuunitelman lisämateriaalit.

 Lempparibiisien tahdissa on paljon kivempaa juosta!

Olen aina pitänyt juoksemisesta, en niinkään pitkän matkan kestävyysjuoksusta vaan lyhyen matkan vauhdikkaammista spurteista. Lempparitreenikseni onkin muodostunut mäkitreeni trendikkäästi HIIT tyylillä totetettuna. Lähellämme on pari isoa mäkeä. Hölkkään mäen juurelle alkuverryttelyksi tai pyöräilen, jos haluan juosta asfalttimäkeä. Sitten mäellä alkaa varsinainen treeni; spurttaan mäen täysillä ylös, kävelen rauhallisesti alas, spurttaan ylös, kävelen rauhallisesti alas jne. Treeni vaihtelee paljon ihan fiiliksen mukaan, joskus vedän mäen vain pari kertaa ylös, joskus teen pidemmän treenin juosten joka toinen kerta ihan täysiä ja joka toinen kerta vähän rennommin, joskus hypin syväkyykkyhyppyjä tai teen muita lihaskuntoliikkeitä mäen ylös. Loppuverkkana sitten juoksen tai pyöräilen takaisin kotiin. Voin muuten kertoa, että juoksu kulkee ihan pikkusen kevyesti kotimatkalla kun ylämäestä ei olekkaan vastusta.

Mäkitreenin lisäksi käyn juoksemassa ihan tavallisia noin 3-4km lenkkejä. Joskus juoksen kyläkoululle, jossa sitten teen vähän lihaskuntoa mm. hyppimällä korkealle penkille, vetämällä leukoja tms. Tai sitten juoksen kotiin ja teen täällä erilaisia lihaskuntoliikkeitä. Mulla ei oikeastaan ole mitään tiettyjä liikkeitä mitä teen, olen yleensä katsellut youtubesta tai blogeista joitakin liikkeitä valmiiksi aina jokaista kertaa varten erikseen. 

"Esteratsastus on taitolaji, jossa tarvitaan hyvää peruskuntoa ja kestävyyttä. Jotta jaksaa treenata lajia, pitää olla riittävä peruskunto ja toisaalta kilpailutilanteissa pitää pystyä ottamaan kaikki irti osaamisestaan." 
- Tuomas Jauhiainen, valmennussuunitelman lisämateriaalit.

Varsinkin jaloille suunnatut liikkeet ovat melko tyhjän kanssa ilman painoja, joten olen tehnyt kotikutoisen "kahvakuulan" vanhasta laukusta ja kasasta kirjoja. Toimii hyvin! Heikoimmat lihasryhmät kropastani löytyvät ehdottomasti käsistä sekä keskivartalosta. Varsinkin keskivartalon vahvistamisesta tulee varmasti olemaan hyötyä ratsastuksessa.

Yksi tärkeä asia mitä haen on myös kestävyyskunnon kehittäminen.  Usein varsinkin esteradalla hengästyn, sillä hengittäminen jää vähän vähemmälle... Saatan nimittäin olla hengästyneempi 2 minuutin esteradan jälkeen mitä tunnin mittaisen koulutreenin jälkeen. Innolla odotan huomaako saikun jälkeen lenkkeilyn vaikutuksen ratsastuksessa, nyt tosin ratsastus on jäänyt pois, joten liikuntaa ei tule ihan niin paljoo, kun vielä kesällä Voiton ollessa kunnossa tuli.

Kuinka paljon, mitä ja millä ajalla te liikutte ratsastuksen lisäksi? 
Miten saatte inspiraatiota urheiluun ja kuinka selvästi olette huomanneet oheisliikunnan vaikutukset ratsailla? 
Onko teillä jakaa kivoja kotitreenivinkkejä?