Etusivu     Tiia     Voitto     Muut eläimet     Erikoispostaukset     Banneripaja    Yhteistyö?     Yhteystiedot

tiistai 19. elokuuta 2014

Ultrausta, tähystystä ja muita toimenpiteitä klinikalla

Moi! Eilen lähdettiin seitsemän aikaan kohti Tampereen hevosklinikkaa ohjelmassa oli perushuollon lisäksi ns. vuositarkastus eli tsekattiin yleisesti ettei ole mitään alkavia ongelmia, jotka ei vaan vielä näy. Kuvasin päivästä kuvapostauksen, tosin osa kuvista otettu harmillisesti puhelimella.



Äiti oli käynyt laittamassa hevoset pihalle jo kuuden aikaan ja me mentiin Pinjan kanssa valmistelemaan lähtöä vähän puoli seiskan jälkeen. Hevoset vähän epäluuloisina katsoivat jo tarhasta, kun tähän aikaan aamusta ollaan selvästikkin jonnekkin lähdössä..


Tiedettiin jo, että myöhään saattaisi mennä. Pelkkä ajomatkakin oli suuntaansa melkein viisi tuntia. Karsinat siivottiin siis aamulla, vaikka vähän aikaisemmin joutuikin heräämään. Ei ole montaa inhottavampaa asiaa, kun tulla esim. kisoista illalla ihan väsyneenä ja odottamassa on siivoamaton karsina.


Harjailin Voiton läpi, puhdistin kaviot ja laitoin kuljetussuojat. Pakatakkaan ei tarvinut kuin suitset ja liina, joten pitkään ei tallissa aamulla mennyt. Hevoset sai heinäverkon koppiin, kun kerrankin ei ollut suitset päässä. En kyllä tiedä onko heinäverkko kovin turvallinen tuon yhden sählän kanssa...


Tuolla tavalla se sitten matkusti jonkun tovin. Turpa läpi yhdestä reiästä ja korva toisesta. Oltiin juuri etsimässä bussipysäkkiä, kun se sitten lopulta sai itse verkon irti. Onneksi Voittoa ei tuntunut juuri haittaavaan, sillä se ihan rauhassa vaan seisoskeli verkko päässä. Joku toinen hevonen olisi voinut vaikka hermostua tuollaisesta :D


Matka sujui nopsaan puhelimella surffaillessa ja syödessä. Pari sekkaa yllä olevan kuvan ottamisen jälkeen toi piltti lensi mun päälle... Onneksi olin syönyt jo puolet, joten sieltä ei valahtanut kuin ihan vähän ja sekin mun kumppareille.


Tultiin klinikalle hyvin etuajassa. Jos joku ei vielä tiedä, me ollaan aina hirmu aikaisin hevosten kanssa esim. kisoissa tai vaikka nyt täällä klinikalla. Käytiin ilmottautumassa, jonka jälkeen käveltiin heti pihalla ja laitettiin hepat karsinoihin. Hoitaja kävi odotellessa pistämässä rokotteen, josta Voitto ei välittänyt oikeastaan yhtään.Saatiin melko pitkään odotella meidän vuoroa, mutta siihen oltiin varauduttu. Lilli oli ekana, joten autoin ja katselin sen hoitamista. Kun Lilli oli valmis otettiin Voitto toimenpidehuoneeseen.


Siellä Voitto sai hiukan jotain rentouttavaa, jotta taivutuskokeessa näkyisi vähän paremmin reaktiot. Lääkäri tunnusteli jalat ja löysi oikeasta takajalasta muistaakseni arpikudosta olevan isohkon möykyn, mutta siitä lisää vähän alempana. Seuraavaksi siirryttiin taivuttamaan pihalle. Pinja lupasi hoitaa juoksemisen, jotta itse näkisin miten Voitto reagoi ja kuulisin mitä eläinlääkäri kertoo.


Jos joku ei tiedä mitä taivuttaminen tarkoittaa niin koitan nyt lyhyesti selittää. Hevosen jaloista siis taivutetaan niveliä, kuten yllä olevassa kuvassa juuri takajalalle tehdään. Jalkaa pidetään taivutettuna jokunen minuutti, josta sitten lähdetään suoraan ravaamaan. Näin paljastuu, jos jossakin nivelessä on kipua. Äiti kadotti sen meidän potilaskertomuksen, joten en muista ihan tarkasti miten taivutukset meni. Oma silmä ei ihan kaikkea huomaa niin tarkasti kun eläinlääkäri, mutta kyllä minäkin huomasin mitä se oireilee ja mitä ei. Etujaloissa ei ollut mitään sanomista. Molemmissa takavuohisissa vähän ja oikeassa takakintereessä myös. Ei kuitenkaan mitään pahaa, olen nähnyt meidän heppojen linkkaavan pahemminkin taivutuskokeessa..

Voiton niveliähän on hoidettu puolen vuoden välein irtopalaleikkauksen jälkeen. Nyt puoli vuotta oli taas kulunut ja pientä sanomista tosiaan takajaloissa oli joten pistokset se sai jälleen niveliin. Tällä kertaa kuitenkin eri jalkoihin mihin aikaisemmin. Aikaisemmilla kerroilla pistettäviä jalkoja ei ole sen tarkemmin tutkittu, vaan irtopalaleikattuun jalkaan nähden ristikkäinen etunen on myös hoidettu, koska sitä se aikoinaan oireili. Tällä kertaa kuitenkin toinen takajalka oli kipeytynyt. Leikattuun jalkaan (vasempaan) laitettiin siis vaan vuohiseen lääkettä ja toiseen takajalkaan sekä vuohiseen, että kintereeseen. Usein kuulemma käy juuri näin, että se toinen jalka tai vastaavasti ristikkäinen (kuten Voitolla ennen irtopalan pois leikkaamista) rasittuu enemmän, kuin itse ongelmajalka. Yleensä ollaan nivelten hoidon jälkeen pidetty viikko ihan vapaata, mutta nyt tuli ohjeeksi jatkaa liikuttamista nopeammin. Seuraava viikko onkin kevyttä liikuntaa, ei siis seisotusta kuten aikaisemmin ja sitten saa jo treenata normaalisti.


Taivutusten ja ympyrällä juoksuttamisen jälkeen tultiin takaisin toimenpidehuoneeseen. Autoin lääkäriä nivelten pistämisessä pitelemällä jalkaa. Kaikki sujui hyvin, kuten Voiton kanssa yleensä. Seuraavaksi vuorossa oli raspaus, joka sujui myös todella hyvin. Paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Piikkejä tai mitään muutakaan ei sieltä löytynyt. Viime raspauksestahan onlikin vain puoli vuotta.  

Nyt päästään jännittävään kohtaan! Meidän hevosille kun ei koskaan (pitäisikö sanoa onneksi) ole erikoisempia hoitotoimenpiteitä tehty. Voitto yskähti pari kertaa juoksutuksen aikana, kuten se yskähtelee joskus alkuverkankin aikana. Talvella yskimistä oli vielä enemmän, joten lääkäri ehdotti kurkun tähystämistä. Mua ei ole koskaan ällöttänyt tai inhottanut eläinlääkärissä, ei edes Voiton leikkauksessa, mutta kun Voiton nenään tungettiin letkua ja se yski ja köhi tuntui kyllä inhottavalle ihan jo katsojastakin. Voin vaan kuvitella miltä tollanen letku tuntuisi omassa nenässä... Voitto käyttäytyi kuitenkin nätisti ja lääkäri sai hyvin tähystettyä. Se potilaskertomus on edelleen kateissa, mutta muistaakseni siinä sanottiin kutakuinkin näin: Ei infektiota, mutta hiukan limaa. Seurataan, jos pahenee niin lääkitystä. Eli jos yskiminen pahentuu pitää soittaa klinikalle jatko-ohjeita. Oli muuten siistiä, kun lääkäri antoi munkin katsoa kameran kautta kurkkua! Tuolla ollessa musta tuntu yhä enemmän sille, että vitsi ois kiva olla eläinlääkäri...


Puhuin alkupostauksessa siitä arpikudospatista minkä lääkäri löysi jalkoja tunnustellessa. Ihan hävetti myöntää, että en ole tuon kokoista möykkyä koskaan huomannutkaan Voitolla. Olen vain ajatellut jalan olevan tuosta tuon mallinen. Nyt kun vertasin toista jalkaa tuohon möykkyjalkaan, huomasin selvän eron. Vähän alkoi jännittämään, kun eläinlääkäri halusi tuon ultrata. Onneksi sieltä ei löytynyt mitään syvempää vammaa, vaan tuo oli ihan pinnalla. Saattanut tulla vaikka ötökän puremien aiheuttamasta tulehduksesta. Sitä pitää nyt seurata, mutta todennäköisesti se ei tuosta muuksi muutu. Ei lähde pois eikä pienene.


 Sitten monen tunnin kulutta kohtia kotia! Alkumatkan hepat oli ilman heinäverkkoa, mutta kun rauhotukset lopetti vaikuttamisen uskalsi heinääkin antaa.


Ja tervellistä iltaruoka... Mä olin niin nälkäinen, että unohdin kuvata ruokani, joten varastin tän kuvan Pinjalta :D


Luin uutisista, että matkallamme on tapahtanut iso rekkaonnettomuus joten osattiin jo odottaa kiertotietä tai vastaavaa. Onneksi kiertotie oli ihan hyvä, eikä mikään kämänen pikkutie.

Hevosille vettä, meille ruokaa ja vessatauko Abc:llä.

Vammoja pitää ennaltaehkäistä ja hoitaa, eikä havahtua vasta kun hevonen ontuu tai oireilee muuten. Tälläinen vuositarkastus oli siis oikein järkevä veto ja toivotaan, että molemmat hepat pysyy kunnossa, eikä klinikalla tarvitse vierailla kuin tälläisten ennaltaehkäisevien käyntien tiimoilta! Oletteko te käyttäneet hevostanne "vuositarkastuksessa"?

maanantai 18. elokuuta 2014

Viikon blogihaasteen voittaja...



Moikka! Olen käynyt nyt kaikki noin 70 viikon blogihaaste kilpailuun osallistunutta postausta läpi. Lukemista siinä riitti, mutta onneksi tajusin aloittaa sen jo pari päivää sitten. Kilpailun virallisesti päätyttyä klo 23 oli luettavana enää muutama postaus.

 Luin tietysti kaikki postaukset läpi ja jos joku postaus oli erityisesti mieleeni siirsin sen työpöydälle luomaani kansioon. Sinne kertyi yhteensä reilu kymmenen postausta, joten oli aivan pakko tehdä pientä karsintaa (oli muuten haastavaa!) ja valita ne viisi parasta joiden kesken arpoisin CupoNationin lahjoittaman 50 euron Hööksin lahjakortin. 

Millä perusteella viisi parasta blogia sitten valikoitui? Postauksessa piti olla jotain mikä jäi mieleen. Joissakin se oli kirjoitustyyli, joissakin se oli joukosta poikkeava lempiratsastuspaikka tai muita mielenkiintoisemmat ja paremmat perustelut. Kaikkien postaukset olivat kuitenkin omalla tavallaan mahtavia, kiitos kaikille osallistumisesta! Katsotaan saataisiko jatkossakin näihin viikon blogihaasteisiin palkintoja, kyllä se varmasti tuo pientä jännitystä ja tsemppausta bloggaamiseen.

Voittajaksi arvontakone arpoi Hevoseton on huoleton -blogin postauksen. Onneksi olkoon!  Tässä linkit vielä muiden arvontaan valittujen loistaviin postauksiin: Syvällä satulassa, XOXO, Seikkailu Ihmemaassa ja  Ma-Ri-Ka

Ja todisteeksi vielä screenshot arvontakoneen tuloksesta:

Joku kritisioi sitä, että viikon blogihaaste on pettymys, koska ei ole nimensä veroinen. En kuitenkaan millään ehdi enkä keksi ideoita joka viikkoiseen haasteeseen, näitä tulee jatkossakin niin usein kun ideoita ja aikaa riittää. Blogin the juttu on kuitenkin edelleen ne Voitosta kertovat kuulumispostaukset, eivätkä haastepostaukset, vaikka varmaan nämä teidän (bloggaavien lukijoiden) mieleen ovatkin. Ideoita haastepostauksiin on yllättävän vaikea keksiä, joten jos sinulla on hyvä idea mielessäsi kerro se ihmeessä!


lauantai 16. elokuuta 2014

Pinja ja Voitto eilen


Moi! Lappeenrannan kisapostausten jälkeen iski väsymys blogin suhteen. En tainnut kertaakaan edes avata konetta sitten tiistaina jälkeen. Yksi syys siihen, ettei postaaminen innostunut oli myös koulun alkaminen. Oli kyllä ihan kiva palata taas kouluun ja nähdä kavereita. Eilen oli ykkösten ryhmäytymispäivä, joten se päivä meni Kuopiohallilla tutoroidessa. Itse opiskeltua ei siis tullut viime viikolla hirveästi harrastettua. Nyt viikonloppuna pitäisi varmaan vähän raottaa koulukirjoja, kun olen maanantainakin poissa. Lähdetään maanantaina siis Tampereelle klinikalle ns. vuositarkastukseen, mutta siitä lisää sitten maanantain jälkeen. Pidetään peukut pystyssä, ettei sieltä löydy mitään ikäviä yllätyksiä...

Eilen olin niin väsynyt, että koulun jälkeen serkkujen kanssa leikittyäni ja pari jaksoa Pretty Little Liarsia katsottuani otin päikkärit. Nukuin pari tuntia ja sitten olikin jo aika lähteä talliin. Valittelin siinä Pinjalle, kuinka ei millään jaksaisi ratsastaa. Kerrankin meidän tuntemukset kohtasivat, sillä Pinja ehdotti, että voisi mennä Voitolla. Yleensä, kun mua laiskottaa, laiskottaa Pinjaakin. Sitten kun Pinja haluaisi mennä Voitolla, mulla on itsellä inspiraatio ratsastella. Lähdin tietty auttamaan talliin ja siivosin mm. molempien heppojen karsinat Pinjan ratsastaessa.

 Pikaharjaus kahdella harjalla

Voiton kanssa olen tehnyt tällä viikolla  muutaman teidän vinkin mukaan laukassa pieniä voltteja huolehtien, että laukka pyörii kunnolla. Teinkin tehtävää mitä ollaan vuosia sitten tehty aluevalkuissa. Eli isoa ympyrää, jonka sisälle suoralla hevosella pieni voltti ulkopohkeella pääasiassa kääntäen. Tuon tehtävän lisäksi tein vastalaukkaa. Pitää nyt panostaa laukkatyöskentelyyn entistä enemmän, vaikka se ravikin on tietysti tärkeää. Jos joku ei videopostauksessa olevaa infoa huomannut, niin yksi syy meidän tahmeaan menoon Lappeenrannassa oli ilmeisesti vääränlainen liian järeä hokitus... Ensikertalaiset nurmikisoissa, jospa ensi kerralla vähän onnistuneemmin.


Pinjalla meni eilen Voiton kanssa todella hyvin! Ehkä se, että olin vähän huutelemassa maasta miltä Voittoa näyttää auttoi. Voitto meni paljon rennompana eikä vähän sellaisessa kippurassa jännittyneenä. Onhan se selvää, että menee hetki ennen kuin oppii yhdistämään sen selkään tulevan tunteen siihen miltä hevonen näyttää. Ravissa oli alkuun hiukan hakemista, eikä asiaa auttanut se, että Voitto tuijotteli melko paljon järvellä kiljuvia lintuja. Laukasta löytyi kuitenkin melko nopeasti hyvä vaihde! Pinjan on hyvä ratsastaa Voittoa, sillä hän ei ole ainakaan yhtä vino kuin minä oikeaan kierrokseen. Ollaan Voiton kanssa molemmat nimittäin huonompia oikealle. Ja tietysti minä pahennan Voiton vinoutta omalla vinoudellani ja taas päinvastoin Voitto pahentaa vinoudellaan minun vinouttani.


Pinjan lopetettua hyviin laukkapätkiin kävelytin Voittoa maasta ja Pinja lähti varustamaan Lilliä. Käytiin pihassa sokereilla tien kautta ja samaa reittiä takaisin. Sain pari päivää sitten paketin Back on Trackilta, josta löytyi vaikka mitä ihanaa! Voitolla onkin näissä kuvissa uusi huopa ja treenin jälkeen se sai jalkaansa Quick Wraps Royalit. Kirjoitan postausta tuotteista, kunhan olen niitä ensin testannut kunnolla.

ps. Viimeisiä viedään! Vielä ehdit osallistua kilpailuun, jossa palkintona 50 euron lahjakortti Hööksiin. Tsekkaa kilpailu tästä postauksesta.
Blogolect