tiistai 25. marraskuuta 2014

Sekalaisia kuulumisia


Moikka! Nämä kuvat on otettu melkein pari viikkoa sitten kun satuttiin pellolle ihanan lumisateen aikaan. Harmi kun oli jo vähän hämärää eikä muutenkaan aikaa kunnolliseen kuvaussessioon, olisi voinut nimittäin tulla kivoja kuvia talvisempaan banneriin. Uutta banneria onkin toivottu jo useaan otteeseen. Koeviikko alkaa olla selätetty ja kaikesta muustakin kiirestä selvitty, joten enköhän minä pian ehdi jotain väkertää. Vanhoista kuvista ei kyllä oikein huvita tehdä mitään, joten pitää katsoa saisiko näistä vähän talvisemmista uusista kuvista jotain aikaiseksi.

Ollaan käyty nyt paljon maneesilla sekä menty meidän omalla pienellä pellolla että käyty kärryllä tuolla isolla pellolla. Oma kenttä on ollut viimeiset pari viikkoa kova, joten on ollut pakko turvautua maneesiin ja vähän pehmeämpään peltoon. Pellolla ratsastelu kun käy melkein maastoilusta, joka on pimeiden iltojen takia nyt vähän jäänyt. Eilen meidän piti lähteä maastoon, mutta tie oli tosi jäinen ja urainen joten menin sitten vain pellolla. Uskon, että vähän epätasaisella ja aaltoilevalla pellolla ratsastaminen tekee hyvää hevosillekkin. Sanotaanhan sitä, että ihmisille tekee hyvää kävellä epätasaisella. Tosin parasta olisi varmaan lähteä joku päivä metsäpoluille, joissa saa ihan oikeasti katsoa jalkoihinsa. Kuvattiin jokin aika sitten ihana maastoiluvideopostaus juurikin näiltä poluilta, mutta poistin kaikki videot vahingossa kameralta...

"Voitasko jo mennää??!!"
Monelle saattoikin tulla yllätyksenä, että oltiin sunnuntaina kisoissa. Treenit on nyt sujuneet niin hyvin, että ajateltiin valmentajan kanssa että kisoihin lähtö voisi olla ihan paikallaan. Kisat menivät kuitenkin penkin alle, jonka lisäksi niistä ei ole mitään materiaalia. Ratavideot äiti kyllä otti, mutta koska Pinja ei ollut mukana ne on kuvattu portilta mistä hevoset menee sisään eli ihan maan tasalta. Siitä näkee siis vain pari estettä. Ensimmäistä kertaa koko blogin aikana taidan siis joutua skippaamaan kisapostauksen teon. 90cm tuli yksi kielto, jonka jälkeen sain ratsastettua radan loppuun ihan hyvin. Mutta 100cm meni jo verkasta lähtien pieleen ja kiellettiin sitten ulos. Nyt kisat alkaa olemaan tämän vuoden puolelta kisattu ja keskitytään pelkästään treeniin, jota kyllä tarvitaankin. On kuitenkin positiivistä, että treeneissä sujuu jo ihan hyvin ja meno on aivan erilaista mitä kisoissa oli.

Tästä postauksesta tulee kyllä nyt melkoinen sillisalaatti, kun kirjoitan juttuja siinä järjestyksessä mitä mieleen tulee. Joulukalenteria ei tänä vuonna tule, mutta koitan keksiä enemmän erikoispostauksia ja -videoita joulukuun ajaksi. Ensi vuonna pitää aloittaa joulukalenterin suunnittelu jo hyvissä ajoin ja keksiä jotain erikoista, nyt päätin olla tekemättä lähinnä ideoiden puutteesta. Haluaisin nimittäin tehdä jotain mitä aikaisempina vuosina ei ole ollut.


Sitten itse kuviin. Käveltiin Pinjan kanssa ensin peltoja ympäri. Voitto oli ihan innoissaan ja pari kertaa pyrähtikin raviin kiljahtaen. Voitollahan on ollut tapana tarhassakin näin talven tullen juosta ihmistä karkuun vinkuen, mutta nyt se on edistynyt ja tuleekin ihmistä vastaan vinkuen. Voitto on myös aina ihanan innoissaan lähdössä matkaan traikulla, vaikka voisi luulla, että sitä alkaisi jossain vaiheessa matkustaminen tympimään. Toistaiseksi se kuitenkin on ollut aina ihan innoissan lähdössä. 

Itse pelto oli melko kova, mutta saatiin onneksi ravata ja laukkailla "omenatarhassa", jossa pohja oli paljon joustavampi. Siellä puiden seassa sitten pisteltiin menemään niin ravissa kuin laukassakin. Olen nyt kun pellolla on tullut mentyä useasti ratsastanut varsinkin täällä kotona enemmän sellaisella nyt-ollaan-kentällä-fiiliksellä eli vaatien hevoselta ihan kunnolla taipumista yms. Maastossa kun itse ainakin annan hevosen mennä rennosti juuri mitään vaatimatta. Sellaisetkin päivät tietysti tekevät hyvää, mutta jos peltoiltua tulee monta päivää putkeen on välillä hyvä vähän työskennelläkkin.


Joko siellä sataa lunta? Onko jotain toiveita uuden ulkoasun suhteen tai joulukuun erikoispostauksien?

lauantai 22. marraskuuta 2014

Onnistunut Sannan valmennus



Moikka! Tiistaina oli jälleen Sanna Backlundin valmennus. Valmennusta edeltävä kotivalmennus Terhin kanssa sujui hyvin, joten vähän jännitti miten nyt käy. Olin edellisenä päivänä tehnyt vähän normaalista poikkeavia liikkeitä salilla kolmen kilsan lenkin jälkeen ja mun jalat olivat oikeasti aivan järkyttävän kipeät valmennuspäivänä. Jo ekan askelkyykky sarjan aikana lihaksiin koski lenkin jäljiltä, joten en edes tehnyt toista sarjaa loppuun ja aamulla tuskin pääsin nousemaan sängystä kun takareidet, polven yläosa ja pakarat olivat niin kipeät. Siinä vaiheessa ajattelin, että nyt jos mennään valmennuksessa ilman jalustimia tai vaikka harjotellaan kevyessä istunnassa jotain niin en ihan oikeasti pysty ratsastamaan. 

Valmennus alkoi neljältä, joten jouduin lähtemään koulusta vähän aikaisemmin eikä Pinja päässyt mukaan. Oltiin onneksi saatu järjestettyä Lillille karsinapaikka Keskimäeltä ja matkalla pudotettiinkin poni sinne. Voiton kanssa sitten jatkettiin kohti TK:ta, joka on siis se paikka missä Terhinkin kanssa aina hypätään eli meille oikeastaan melkein kotimaneesi.

Maneesissa odotti yllätyksenä erilaisia jumppatehtäviä, viime aikoina ollaan menty oikeastaan aina rataa, joten oli ihan kiva mennä välillä vähän erilaistakin. Talvikaudellahan muutenkin yleensä ollaan tehty vähän erityyppisiä tehtäviä ratatreenin lisäksi. Tehtävät näytti epäilyttävästi sille, että saatteittaisi vaikka heittää ne jalkkarit pois... Onneksi edeltävää ryhmää katsoessa selvisi, että näin ei taideta tehdä. Sain huokaista helpotuksesta, tavallisesta valmennuksesta kyllä tiesin kipeine lihaksenikin selviävän.

Kenttä oli jo jäässä, joten verkkaamaan ei etukäteen päässyt. Mun verkat jäikin melko lyhyeksi sitten vihdoin kun maneesiin päästiin. Nykyään annan Voiton hölkötellä ensin ravissa ja laukassa tosi rennosti, jotta lihakset lämpiäisivät ja sen jälkeen vasta alan työstämään normaaliin tapaan. En tiedä miten 15 minuutin maneesikisaverkka tulee oikeen meille riittämään talvikisoissa. Täällä päin kun melkein kaikilla talleilla on vain yksi maneesi, joten verkka-aika on rajallinen.
Aloitettiin kuitenkin sileän tehtävillä, joten vähän kesken jäänyt verkka ei haitannut. Videolta näkyy hyvin millaista tehtävää tultiin. Siirtymisiä uran sisäpuolella, ilman seinän antamaa tukea. Välillä tehtiin kaksi siirtymistä raviin ja välissä sitten nostettiin aina toinen laukka, toisella sivulla tehtiin kavalettien ympärille kiemuraa, jossa vaihdeltiin laukkoja. Mä sain palautetta vinoudesta ja käsien asennosta, joka on nyt viime aikoina huonontunut jostain syystä. Lisäksi vaihtoja pitäisi ajatella enemmän eteen eikä ylöspäin, joten paljon korjattavaa sileällä varsinkin. Mutta toisaalta parempi niin, sielällä kun voi harjoitella huomattavasti useammin kun esteill!

Sileän tehtävän jälkeen tultiin kiemurrellen pitkällä sivulla olevat neljä kavalettia, joihin piti ottaa kolme laukkaa väliin. Kolme oli melko kontrollissa ja ekalla kerralla mokasinkin toisessa välissä tulemalla kahdella. Se olikin päivän ainoa kunnollinen moka. Tehtävä näytti vaikealle edellistä ryhmää katsoessani, mutta se olikin lopulta yllättävän helppo. Tultiin kerran välit myös kahdella laukalla, mutta se oli kuulemma niin helppoa että jatkettiin kolmella laukalla lopputreenin ajan.

Kavalettien jälkeen tultiin linjalla kontrolliharjoitusta. Video muuttui jostain syystä melko tummaksi, mutta toivottavasti saatte kuitenkin selvää. Keskellä linjaa oli puomikasa, joka piti ylittää käynnissä. Pari ekaa kertaa Voitto oli melko vahva, mutta sitten se tuli takaisin oikeasti tosi kivan tuntuisesti! Kun hepat oli saatu toimimaan käyntiin siirtymisillä tultiin linjaa ihan suoraan. Puomi oli apuna välissä, jotta saataisi hyvin tasapainotettua ja sitten taas hellitettyä kohti estettä.

Sanna käski käyttää vähän pohjetta myös ponnistuksessa, jotta Voitto hyppäisi terävämmin. Linjan jälkeen tultiin pituushalkaisijalla olevaa jumppaa, jossa hepalle annettiin melko vapaat kädet toimia. Tämän jälkeen tultiin pieni radan pätkä, jossa mukana olivat kaikki tunnin aikana tehdyt elementit molemmista suunnista. Rata sujui oikeasti tosi hyvin! Viimeisen linjan jouduin korjaamaan, kun en ottanut kiinni tarpeeksi ja laskeuduttiin liikaa oikealle. Selkään en tätä tunne ja kuulin olevinaan Sannan sanovan, että laskeudutaan liikaa vasemmalle, joten korjasin sitten oikealle seuraavalla kerralla vielä enemmän... Videolta kyllä huomasin, että Voitto laskeutuu tosi paljon enemmän oikealle mitä ponnistuspaikka oli. 

Valmennus sujui kuitenkin kaikin puolin hyvin. Saatiin korjattavaa kotitreeneihin ja varsinkin sileän treeneihin, mutta myös kehuja, että laukka toimii nyt ja Voittokin oli ulospäin kaikinpuolin hyvän näköinen. Mun omaan istuntaan ja varsinkin siihen vakiovirheeseen eli sisäohjassa roikkumiseen pitää nyt erityisesti panostaa.

Terhi hyppäsi yhdellä ratsastettavistaan samassa ryhmässä mun kanssa ja kehuikin tunnin jälkeen, että sekä minä että Voitto mentiin hyvin. Voitto teki kuten pyysin ja itse en tehnyt alun kavalettien jälkeen juuri yhtään virheitä. Iso kiitos tästä edistymisestä kuuluu kyllä Terhille! Kahden onnistuneen estetreenin jälkeen on taas motivaatiota ravata melkein joka päivä maneesilla, toivotaan ettei tämä aktiivinen hevostelu näy koeviikon arvosanoissa... Sanna tulee joulukuun alussa taas Kuopioon, joten siellä sitten taas! 

 

perjantai 21. marraskuuta 2014

Parasta talvessa - Viikon blogihaaste

Blogitallissa julkaistiin juuri uusi viikon blogihaaste. Palkintona on jälleen tosi käteviä Magic Brushin harjoja, jonka lisäksi parhaat postaukset nostetaan Blogitallin etusivulle. Mukava tapa saada näkyvyyttä omalle blogille! Kannattaa siis ehdottomasti osallistua, niin ja vielä päivä aikaa osallistua edelliseen blogihaasteeseenkin.

"Osallistumiskaavakkeen" ja tarkat ohjeet löydät täältä. Lyhyesti sanottuna, ideana on virittäytyä talviseen tunnelmaan kertomalla lemppariasioita talvesta ja jakamalla talvikuvia. Huomasin kuvia tähän postaukseen etsiessäni, että eihän mulla ole kivoja talvikuvia kun ihan muutama. Tulevana talvena pitääkin tarttua kameraan useammin valoisan aikaan ja toivoa oikein talvista talvea, viime vuonna ei joulunakaan ollut kunnolla lunta. Toivottavasti tänä vuonna tulee olemaan!

Parasta talvessa on...


 ...Ratsastusalueiden pohjien pehmeneminen
Tosin tämä on vähän ristiriitaista, koska eihän kenttä menisi jäähän ilman syksyä, joka taas tietää talvea. Mutta voi sitä ilon päivää kun lunta on syksyn ja alkutalven pakkasjaksojen jälkeen satanut tarpeeksi ja kentällä voi taas ratsastaa kunnolla! Luminen kenttä on oikein hyvä alusta ratsastaa, joten hyvä luminen talvi ei tuota mitään ratsastusongelmia vaikkei sitä maneesia löytyisikään. Kovat tiet, joilla kesäisin ei voi ratsastaa muuttuvat lumipeitteen ansiosta myös hyviksi laukkapätkiksi.


...Järven jäällä ratsastaminen
Meillä ei ole kunnollisia maastoja enää, varsinkaan kesäisin, tässä lähellä. Pohjat ovat liian kovia tai kivisiä. Siksi en malta odottaa että tiet taas pehmenevät lumipeitteen ansiosta ja järven jää on tarpeeksi paksua ratsastamiseen. Jäällä voi sekä revitellä että ratsastaa ihan kunnolla sileetä, hankikin luo pientä vastusta työskentelyyn. Hangessa ratsastaminen onkin kiva lisä hevosen monipuolisempaan "kuntoiluun".


 ...Pirteät hevoset
Ainakin näin alkutalvesta Voitto muuttuu mukavan pirteäksi. Helteen pehmittämänä ja maha täynnä laidunruohoa ei ainakaan Voitto jaksa kovin kiihytellä. Talven tullen vähän peruslaiskasta hevosesta kuoriutuu ainakin alkutalveksi reippaampi ratsu. Maastossakin takapää saattaa vähän lentää ja etupäästä kuulua kummallisia innostuksen vingahduksia.


...pörröiset ponit ja klipatun karvan helppous
Ehkä suloisinta talvessa on pörröiset ponit! Lillistäkin tulee niin suloinen pörröisen karvan kanssa, joten miettikää kuinka suloisia vaikkapa Shetlanninponit sitten ovat? Yleensä hevosista (Suokit asia erikseen!) ei mielestäni tule niinkään suloisia paksun talvikarvan kanssa, Voitto ainakin näyttää enemmänkin epäsiistille kuin suloiselle. Joten toinen talven hyvä puoli on se, että klipattu hevonen on nopea laittaa valmiiksi. Harjaus käy nopeasti, kun karva on lyhyt eikä ainakaan hiekkainen. Klipattu hevonen on myös yleensä loimitettu, joten senkin puolesta paljon puhtaampia kun kesäisin, vaikka kesäkarvakin toki ohut on.


Mikä sinusta on parasta talvessa? Aiotko tehdä viikon blogihaasteen? Mikä kuva oli lempparisi?