torstai 24. syyskuuta 2015

Vihdoin ratsastuskuvia ja -kuulumisia


En edes uskalla selata blogiarkistoa ja katsoa milloin viimeksi täällä on nähty ratsastuskuvia ja treenikuulumisia... Tosin tätä postausta nyt ei voi vielä treenikuulumisten kerronnaksi kutsua, mutta ratsastuskuvia on ainakin luvassa - vihdoin! Pinja nimittäin nakitti Lillin liikutuksen Sinille, joten Pinja sai pitkästä aikaa ulkoiluttaa meidän "isoa kameraa" eli Canonia. Viime aikojen kuvat on napsittu pelkästään Olympuksella ja puhelimella.

Jos joku eksyy katsomaan näitä kuvia tietämättä meidän tilanteesta, haluan ihan lyhyesti sitä hiukan avata. Voittoa ratsastetaan kuukausien saikun jälkeen nyt toista kertaa, joten meno on sen mukaista kuten hevosen ulkonäkökin. Tosin eipä moni blogia lukevakaan ole ihan kärryillä, sillä mua on syytelty ties mistä sen takia, että Voitto on niin lihakseton enkä ole mm. leikannut sen harjaa. Mä en näe mitään syytä leikata harjaa, kun täällä kotona vaan ollaan. Tuon mittainen harja ei häiritse hevosta millään tavalla, se että leikkaan sen lyhyemmäksi on ihan ulkonäköjuttuja!


Nämä kuvat on tosiaan toiselta liikutuskerralta, tänään olisi sitten luvassa kolmas kerta ja sen jälkeen Voitto voisi melkeen jo viettää vapaapäivää tai sitten käydään ihan vaan maastoilemassa kevyesti. Tähän asti ollaan lähdetty liikkumaan positiivisin fiiliksin, Voitto ei ole missään vaiheessa ontunut, korkeintaan ollut hieman tasapainoton ja jäykkä. 

Olen tehnyt molempina kertoina aluksi hetken aikaa käyntityöskentelyä. Ihan vain suoristanut ja taivuttanut hevosta volteilla ja uralla. Nyt toisella kerralla eilen otin mukaan parit tosi loivat väistötkin. Voitto tekee periaatteessa kaiken ihan hyvin, mutta saikun huomaa siinä, että se vastustelee hommia paljon normaalia enemmän, joka on tietysti ihan ymmärrettävää. Lihakset on lähtenyt, joten homma on raskaampaa ja paikat on varmasti jumissa, joten ihan perusjututkin voi tuntua aluksi epämiellyttäville. Pitää katsoa loppuuko tämä vastusteleminen ajan kanssa jumppaamalla vai jatkuuko se, koska sitten pitäisi alkaa epäillä onko se merkki kivusta. Vastustelu tosiaan ei ole siis mitään riehumista tai välttämättä edes ulkopuolisen silmiin nähtävää. Voitto saattaa örähdellä, punkea lavalla, viskoa päätä tai purra kuolaimeen.


 Ratsastuskerrat ovat olleet vielä ajallisesti ja työmäärältäänkin vähäisiä. Olen käynnissä jumppauksen jälkeen ravaillut pari kierrosta tai kahdeksikkoa, eilen sitten laukkasinkin pitkästä aikaa muutaman kiepin. Haluan ottaa ihan rauhassa tämän alun, hevonen kuitenkin seissyt melko pitkään. Katsotaan ensimmäisten viikkojen jälkeen miten homma on lähtenyt sujumaan ja sitten jutellaan eläinlääkärin kanssa miten jatketaan. Parissa viikossa olisi kuitenkin tarkoitus päästä melko normaaliin sileän treeniin, jos kaikki sujuu hyvin. 

Blogin suhteen mun motivaatio on noussut sitä mukaa, kun koeviikko on lähestynyt.. Huomenna olisi ensimmäinen koe ja tässä mä lukemisen sijaan istun postausta kirjottamassa. Hups. Ensi viikolla olisi vuorossa Horse Show lippujen arvonta, joten pysykää kuulolla etenkin alkuviikosta, jos tämä palkinto houkuttelee! Videopostaustakin on toivottu niin paljon, että voisin melkeen luvata sellaistakin tulevaksi pian.



ps. Muistakaahan seurata Voiton omaa instagramia (@lillivoitto) sekä mun instagramia (@tiiavoitto). Snapchattiakin käytän melko aktiivisesti nimellä @tiiasuomalainen
59

tiistai 22. syyskuuta 2015

Kisakausi 2015 pakettiin


Kisoja tullaan tuskin enää Voiton saikkuilun takia tänä vuonna kiertämään, joten ajattelin tehdä pieneen koosteen. Tuloksellisesti kausi oli ihan huomattavasti vuotta 2014 parempi. Silloin saldona oli kuusi hylkyä ja tänä vuonna niitä oli ainoastaan yksi, sekin viimeisistä kisoista, jolloin Voitto oli jo varmasti kipeä vaikkei sitä vielä tiedettykään.

Olen itse melko tyytyväinen meidän kisasuorituksiin, parantamistahan on ja paljon, mutta meno oli huomattavasti parempaa kun silloin vuonna 2014. Harmi tosin kun oltiin vasta alettu päästä homman makuun kun kisakausi jo päättyi... Ehkä me vielä joskus saataisi vedettyä ehjä kisakausi hallikaudesta ulkokauden kautta uudelleen hallikauteen. 

Kisakauden avaus Sorsasalossa astetta alemmalla tasolla
Kisakausi alkoi meidän osalta vasta ulkona, sillä haluttiin ihan rauhassa treenata eikä hätiköidä kisoihin menemistä, sillä edellinen kausi oli ollut tosi ongelmainen ja ongelmia oli vielä paljon ratkottavana. Sen takia ensimmäiset kisat startattiin ihan suosiolla meille tosi helpolla korkeudella tutulla kentällä seurakisoissa (tai siis 1-tason kisoissa).

80cm tuntui todella matalalle, mutta oli silti oikein hyvä aloitus. Vaikkei rata ratsastuksellisesti mikään paras ollutkaan päästiin virheittä maaliin, tämän toki piti olla itsestäänselvyys tuolla korkeudella. Onnistunut rata kuitenkin nosti meidän molempien itsetuntoa ja luokkakorkeuden laskeminen oli ehdottomasti loistava juttu!
 


Samana päivänä hypättiin myös 90cm luokka, josta kuitenkin napattiin matkaan puomi. Vaikka matkaan napattiinkin yksi puomi, oli koko tiimi tyytyväinen, sillä tavoitteena oli viime kauden epäonnistumisien vuoksi ihan vain päästä maaliin mahdollisimman vähillä kielloilla.

Kausi alkoi poikkeuksellisesti tosiaan kaksi päiväisillä kilpailuilla. Pitihän oman seuran kivan lähellä olevista kisoista ottaa kaikki irti! Toisena päivänä vuorossa oli 2-tason kilpailut ja luokkana edelleen suhteellisen turvallinen 90cm. Vitsi, että nuo esteet näyttää pienille suurella kentällä!:D Kauden aloitus meni siis ihan nappiin, kolme hyväksyttyä tulosta eikä yhtään kieltoa! Edelliskautena ei oltu tultu kertaakaan kotiin kahden tai useamman luokan kisoista ilman hylkyä..


Siirtyminen takaisin omalle tasolle Kiuruvedelleä
Kiuruvedelle lähdettiin tosiaan nopeasti Sorsasalon jälkeen, tällä kertaa korkeuksina jo meidän "oma taso" eli 90cm ja 100cm. Kisat sujuivatkin paremmin kuin hyvin, voisin melkein sanoa, että ehkä kauden onnistunein kisareissu. Varsinkin kun odotukset eivät kovin korkealla vielä tässä vaiheessa olleet ja kilpailut olivat kuitenkin jo 3-tasoa.

Näissä kisoissa valmentajani Terhi oli apuna radan ratsastuksen suunnittelussa ja tsemppauksessa, olisipa aina tälläinen mahdollisuus! 90cm tosiaan sujui puhtaasti, sijoituksia tosin ei tullut, mutta eipä niitä lähtemään haettukaan varsinaisesti. Puhdas rata oli jo tarpeeksi iso palkinto. Metrikin sujui jännityksestä huolimatta hyvin, tuloksena oli 1vp enimmäisajan ylityksestä. Kovan treenin ja monien epäonnistumisien jälkeen nämä kisat kyllä ihan oikeasti nostivat motivaation uusiin lukemiin!



Iisalmessa kauden ensimmäiset epäonnistumiset ja sijoitus
Iisalmeen lähdettiin hyvin fiiliksin, vaikka tuloksellisesti reissu olikin sitten lopulta aika floppi. Ensimmäisenä luokkana toimi 90cm, josta kaikista mun mokista huolimatta napattiin sijoitus. Rata jäi kuitenkin mieleen erityisesti siitä, että Voitto tsemppasi ihan mielettömällä tavalla. Se ei ole koskaan pelastellut mua niin kuten nyt teki useamman kerran samalla radalla!



Seuraavaan metrin luokkaan lähdin sitten jo vähän hakemaan sijoitusta, sillä alkukausi oltiin menty lähinnä puhtaita ratoja metsästäen. Lopulta homma kostautui kuitenkin kiellolla ja pudotuksella. Seuraavana päivänä 95cm luokassa sama epäonnisuus jatkui ja kamalassa sadesäässä otettiin yksi kielto pelottavalle mökille. Sekä lauantain että sunnuntain kielto olivat ihan mun mokia, en vain saanut pidettyä pakkaa kasassa. Vaikka tuloksellisesti meillä meni sekä hyvin että huonosti, piti koittaa olla positiivinen ja muistella kuinka ennen yhdestä kiellosta seurasi lopulta lähes poikkeuksetta toinenkin ja näin ollen sitten hylkäys.





Tasaiset suoritukset Kimmon kisoissa
Kimmon kisoista mulle ei ole jäänyt mieleen juuri mitään. Kenttä tuntui ahtaalle kolmella isolla ulkokentällä ratsastetun skaban jälkeen ja banketti hieman jännitti, sillä sitä ei muualla kisoissa oikein tällä päin näe. Pienellä kentällä sai ratsastaa vähän useamman suhteutetun ja kääntää huolellisesti, mutta se onnistui meiltä kuitenkin ihan hyvin. 90cm tuloksena oli tuplanolla ja metristä harmillisesti yksi puomi olikin.

Olen nyt jälkeenpäin miettinyt olivatko nuo puomit ensimmäisiä merkkejä Voiton kipeästä jalasta. Se nimittäin ei ihan oikeasti tiputtele usein ja tänä kautena niitä tuli niin kisoissa kun treeneissäkin useammin.



Kipeä hevonen Sorsasalossa
Kausi alkoi ja päättyi näköjään samassa paikassa. Jos alotettiin huipuilla fiiliksillä 25cm matalammilla esteillä niin lopetettiin sitten surkeissa fiiliksissä. Luokkina olivat 95cm ja 105cm, olihan luokkakorkeuden nostaminen pikkuhiljaa ihan ajankohtaista sillä hypyt olivat alkaneet kisoissakin sujua - vaan eivätpä sujuneet enää. Jälkeenpäin olen "lohduttautunut" sillä, että vaikka kiellot minun ratsastusvirheitäni olivatkin pääasiassa oli ihan varmasti Voiton kipeällä jalalla jotain arpaa. Miten muuten oltaisi yhtäkkiä kielletty kolme kertaa saman päivän aikana.


Kisavideoita katsoessa alkoi pieni innostuminen esteille jälleen syttyä.. No, katsotaan ensin miten tuo heppa tuosta paranee. Tänään sain aloittaa ratsastamisen ja Voitto liikkui oikein vetreästi! Nyt siis vaan odottamaan miten jalka reagoi rasitukseen.

Miten teidän kisakausi on sujunut? Vieläkö on kisoja jäljellä?
 
20

maanantai 21. syyskuuta 2015

Klinikalla (taas) & my day -video

Voitto raukka ihan pöpperössä rauhoitteesta.
Moikka! Perjantaina lähdettiin taas Kiuruvedelle ja luvassa oli toivottavasti viimeinen klinikkakäynti nyt hetkeen... Voitto on tosiaan ollut jo ihan ok ratsastaessa, mutta lääkärin mielestä regionaaliperfuusio oli ihan hyvä nyt vielä kerran uusia. Voitto on, kuten kuvastakin huomaa, pudottanut ihan järkyttävästi lihaksiaan ja karvakin on mennyt jotenkin tosi huonoksi. Lihasten putoaminen on ihan ymmärrettävää, karvan laatuun varmaan vaikuttaa aineenvaihdunnanmuutokset, sillä viimeksikin pitkällä saikulla Voiton karva muuttui tosi lumppuiseksi. Toki harjaaminenkin on vähäisempää, vaikka harjailen Voittoa usein sen lepopäivinäkin.

Lääkäri katsoi Voiton menoa liikkeessä niin suoralla kun liinassakin. Nyt taivutuksiin reagoi jopa pahemmin juuri toinen etunen, joka oli lääkärin mielestä kuulemma ihan hyvä merkki tässä vaiheessa. Voitto oli muutenkin hyvin tukkoinen, mutta liikunnalla paikkojen pitäisi aueta ja näillä näkymin hepan palata normaaliin käyttöön.

Nyt kävellään neljä päivää, jonka jälkeen palaillaan asteittaan liikuntaan. Parin viikon päästä raportoidaan lääkärille, että mikä on tilanne ja saadaan sitten varmasti taas lisäohjeita. Vähän ollaan jo valmistauduttu pahimpaan ja mietitty, mitä tehdään jos Voitto ei tästä kuntoudukkaan. Mutta katsotaan nyt ihan kaikessa rauhassa miten tässä käy...

Kuvasin tosiaan ihan extempore my dayn päivästä. Laatu ei ole mikään parhain, nimittäin kuvasin koko videon puhelimella, mutta toivottavasti pidätte silti! Normaalisti en näitä videoita tässä blogissa julkaise, mutta tässä oli nyt kuitenkin sen verran paljon hevosia, että eiköhän tämä mene!


Linkki videoon

ps. Julkaisin vahingossa tänään yhden postauksen, joka tulee oikeasti sitten vasta ensi viikolla. Sori siitä!
34

keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Voiton tilanne


 Voiton kuulumisia on jo kovasti kyselty. Olen lykännyt aina milloin mistäkin syystä tämän postauksen tekoa. Yhtenä päivänä piti tulla kirjoittamaan, mutta sitten irtosi kenkä ja sitten piti odottaa mitä eläinlääkäri antaa jatko-ohjeeksi. Vaikkei kaikki asiat ole vielä selviä mullekkaan, ajattelin kuitenkin kirjoitella missä juuri nyt mennään.

Voitto on tosiaan ollut joka päivä melkein sen 12h laitumella, nyt kenkäepisodin jälkeen pari päivää tarhassa tuntui olevan herralle tuskaa. Sillä se oli hirnunut täällä kaikille lähellä liikkuville sydäntä särkevästi, kuten sillä on tapana silloin kun se jotain kovasti haluaa. 

Kengittäjä tosiaan luki Voiton klinikkaraportit ja sen mukaan muutti sitten kengitystä. Nyt Voitolla on erilaiset kengät etusissa, mä en ollut paikalla, joten en ihan tiedä onko tämä pysyvä ratkaisu vai "sairaskengitystä" parantumisen ajaksi. Voitto heitti hepulilaukkojen päätteeksi siis kengän laitumeen. Mä en sitä löytänyt vaikka kolusin koko laitumen läpi, joten samana iltana sitä ei jalkaan saatu. En viitsinyt liikuttaa kengätöntä hevosta, joten ratsastukset jäi täksi illaksi. Äiti löysi kengän eilen ja isin kanssa laitettiin se illalla paikoilleen. Isi on nyt lyönyt melko monta irtokenkää ja hommassa ei enää kestänytkään pitkään!


 Voittoa tosiaan liikutettiin regionaaliperfuusion jälkeen samalla tavalla kun ennen sitä. Kolme päivää kävelyä/laidunnusta ja neljäntenä päivänä ratsastus. Nyt hoito oli tehonnut huomattavasti paremmin kun ekalla kerralla ja Voitto on ollut vain alkuun selvästi epäpuhdas. Se on vertynyt melko hyvin, mutta en uskalla ihan 100% varmaksi sanoa, että se vieläkään liikkuisi puhtaasti...  Nyt ollaan odoteltu pari päivää lääkäriltä jatko-ohjeita, miten liikuntaa lähetään lisäämään ja kokeilemaan kestääkö jalka vai käydäänkö hoito vielä uusimassa kerran.

Musta on ollut ihan suoraan sanoen ihanaa viettää hevosetonta elämää, tai no hevosetonta ja hevosetonta, sillä olenhan mä joka päivä siivonnut karsinan ja muutenkin hoitanut tallivuoroja. Mulla ei ole mitään hinkua takaisin kisakentille tai treenaamaan kunnolla, mutta toivotaan silti tietysti, että Voitto tulee kuntoon. Eiköhän se motivaatiokin tästä nouse ja pitää muistaa, että viimeisten kilpailujen hylyt olivat ihan varmasti ensimmäinen merkki tästä jalan ongelmasta... Ärsyttää vaan ihan suunnattomasti alottaa taas nollasta. Hevosella ei ole yhtään lihaksia, sitä ei ole ratsastettua kunnolla kuukausiin. Ja kaikki tää tapahtu tietysti juuri kun me oltiin päästy isoimmista ongelmistamme yli. Ollaan niin monesti aloitettu saikun jälkeen nollasta, että ei olla päästy edistymään ennen kuin nyt.


29

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Onko pakko olla täydellinen?


Pari päivää sitten sain kommentteja Instagramiin, että Villivarsassa oli minusta hyvä juttu. Hetki meni tajuta mistä jutusta tässä oikein on kyse! Sain siis kesällä pyynnön tulla mukaan lehtijuttuun, joka käsitteli aihetta "Onko pakko olla täydellinen?". Oli itsellä päässyt jo ihan unohtumaan koko juttu, joten kävin heti kaupassa lukaisemassa jutun.

Mietin silloin kesällä hetken, osaisinko minä muka sanoa aiheesta jotain, josta joku muu voisi hyötyä. Mutta vastailin sitten kuitenkin toimittajan kysymyksiin parhaani mukaan ja valmis lehtijuttu olikin sitten ihan hyvä! 

Itse nostin esille oikeastaan nämä asiat:
* Täydellisen suorituksen saavuttaminen ratsastuksessa, kuten varmasti missä tahansa lajissa, on vaikeaa. Ennen onnistunutta suoritusta epäonnistutaan ja tehdään virheitä, niistä ei pidä masentua!
* Omaa ratsastusta ei kannata kehittää kentän laidalla katsovien tallikaverereiden ohjeiden mukaan, harva tallityttö osaa oikeasti neuvoa. Ratsastuksenopettaja tai valmentaja kyllä kertoo mitä teet väärin ja miten sinun pitää parantaa suoritustasi.
* Ikäviä kommentteja ei kannata jäädä miettimään yksikseen. Jos ne häiritsevät, niistä pitää puhua kavereiden, perheen ja vaikka valmentajan kanssa.
* Mieti aina ennen jonkun haukkumista netissä, uskaltaisitko sanoa sen henkilölle kasvotusten!

Voisin vielä loppuun tiivistää, että minusta pitää ehdottomasti pyrkiä täydellisyyteen, mutta ei lannistua jos täydellistä suoritusta ei saavuta heti (tai kun on ratsastuksesta kyse niin ei pidä masentua vaikkei saavuttaisi sitä täydellistä suoritusta välttämättä koskaan..:D).

Eveliina Talvio sekä Kikko Kalliokoski antoivat jutussa myös hyviä vinkkejä miten keskittyä muiden miellyttämisen sijaan omaan tekemiseen. Moni heidän sanoma asia olisi voinut tulla suoraan munkin suusta.


Joko olette lukeneet tämän lehtijutun? Mitä ajatuksia aihe tai minun nostamat asiat teissä herättävät?
33

lauantai 12. syyskuuta 2015

Snapchat Q&A -video

Innostuin kuvaamaan jokin aika sitten vastausvideon, jossa vastasin teidän snäpissä laittamiin kysymyksiin. Mun snapchat (@tiiasuomalainen) ei tosiaan ole normaalisti julkinen, joten oli oikeastaan tosi hauskaa tehdä tätä videota ja nähdä teidän snäppejä! Moni kysymys liittyi hevosiin, joten ajattelin tämän videon olevan ihan kiva täällä blogissa, vaikka nykyään en monia videoita heppablogin puolella ollenkaan ainakaan omana postauksenaan julkaisekkaan.

 Kertokaa mitä piditte tälläisista videoista ja bongasitteko kenties itsenne videolta!

23

tiistai 8. syyskuuta 2015

Treeni tallilla: Jalat

Moni toivoi treenauksesta kertovassa postauksessa tarkempaa kuvausta mun treenistä. Haluan alkuun heti todeta, että en todellakaan ole mikään ammattilainen näiden liikkeiden saatikka treeniohjelmien suunittelussa. Tämä on ihan mun blogeista ja koulusta oppimilla vinkeillä rakennettu treeni, jotkut liikkeet huomasin kuvista tekeväni huonosti, joten olipa tästä postauksesta ihan konkreettista hyötyä mullekkin!

Kun oheisliikunnalle ei löydy valmiiksi sopivaa aikaa, niin sitä ei tehdä. Tuttu ongelma? Itse kuitenkin tajusin, että tallilla tulee usein sellaisia välejä, että treenin voisi suorittaa siinä sivussa. Itse löysin sopivan välin ratsastuksen jälkeen, kun hevosilla on kylmät jalassa sen 20-30 minuuttia. Normaalisti istuskelen sohvalla somettamassa, joten mikäpä parempaa kun treenata nykyään sillä välin ;) 

Tärkeää on tietysti treenata koko kroppaa, mutta jalkatreeni oli ehdottomasti helpoin toteuttaa tallilla. Pitää katsoa keksisinkö jossain vaiheessa myös muiden lihasryhmien liikkeitä tallilla suoritettavaksi, suurimmassa osassa vaan tarvitsisin makuualustan ja tallin lattialle ei ehkä ihan ekana tule mieleen mennä makuulle ;)

Ja sitten...
Ready, steady, GO!

Alkuverryttely on suoritettu jo ratsastuksena, joten suoraan asiaan:


Tasahyppyjä
Esteratsastijille tuttu liike, tosin tällä kertaa hommiin joutuu ihan tosissaan myös itse ;) Eli tasahyppyjä esimerkiksi esteen, ämpärikasan tai vaikka hamppupaalin ylitse. Mitä korkeampi este, sitä voimakkaammin joutuu ponnistamaan ja lihakset joutuu enemmän hommiin. Itse tein tämän niin, että käännyin aina etuperin, mutta kunhan este on tarpeeksi matala voi liikkeen suorittaa myös nopeatempoisemmin, hypäten heti takaperin takaisin toiselle puolelle.


Sivuhyppyjä
Tämä on hyvin samanlainen liike mitä edellinen, mutta paljon nopeateampoisempi, sillä heti laskeuduttua voi lähteä uuteen hyppyyn. 

Itse teen yleensä kaikkia liikkeitä kaksi tai kolme sarjaa. Toistoja kuhunkin sarjaan 10-15, mutta esimerkiksi näitä hyppyjä voi tehdä niin kauan kun vain jaksaa ja pääsee esteen yli.

Askelkyykky
Tämä on yksi suosikkiliikkeeni, sillä varsinkin painon kanssa saa melko hyvän tuntuman! Painona voi käyttä han mitä tahansa, itse olen todennut nuo noin 15kg hamppupaalit hyviksi painoiksi. Mielikuvitus vain käyttöön niin tallilta sekä kotoa löytyy ihan ilmaiseksi vaikka mitä kuntoiluvälineitä!

Mun kuvista ei tosiaan kannata ottaa mallia tekniikan osalta, sillä tässäkin mun polvi valahtaa kyllä ehkä hieman liian eteen. Askelkyykystä kannattaa opiskella lisää vaikka täältä.
Sumokyykky
Mun polvet ei oikein tahdo vieläkään kestää kyykkäämistä, vaikka muut oireet vanhoista polviongelmista ovatkin melkein kadonneet. Sumokyykky leveässä haara-asennossa ja varpaat hiukan ulospäin (kuitenkin jalkaterien suuntaisesti) on kuitenkin liike mitä voin tehdä.

Tässäkin voisi painona käyttää hamppupaalia, mutta halusin kokeilla vähän muita välineitä. Nämä kolme löytyy ainakin jokaiselta tallilta! Vastustakin voi mukavasti säätää, kun laittaa ämpäreihin vettä sen verran kun hyvältä tuntuu. Myös pelkästään yhdellä ämpärillä kyykkääminen onnistuu.


Itseasiassa innostus koko postaukseen lähti näistä uusista Def-Shopilta saaduista Niken lenkkareista (linkki kenkiin), jotka on olleet kyllä tosi ahkerassa käytössä varsinkin koulussa! Ratsastuskengillä saatikka saappailla treenaaminen voi olla vähän ikävää, joten mukaan tallille treenipäivinä kannattaa varata jotkut kivemmat kengät!

Neljän liikkeen treenin ehtii hyvin vetää pari/kolme kertaa siinä ajassa kun hevosen kylmät vaikuttavat tai vaikka odotat kyytiä tallilta pois. Ei kuitenkaan pidä unohtaa loppuvenyttelyä, ei hevostakaan  treenin jälkeen suoraan heitetä talliin ;) Itse inhoan venyttelyä, mutta olen nyt koittanut ottaa siitä pysyvän tavan. Joitakin erityisesti ratsastajille sopivia venytyksiä löytyy täältä. Heti treenin jälkeen teen suhteellisen lyhyitä venytyksiä (10-30 sekuntia), jotka palauttaa lihaksen lepotilaan. Pari tuntia treenistä tai sitten vasta illalla teen pidempikestoisiaa venytyksiä (30-120 sekuntia).

Mitä piditte tälläisestä postauksesta? Aiotteko kokeilla? Millaisia liikkeitä te teette jalkatreenissä? Onko teillä joitain hauskoja ideoita tallilla treenaamiseen?
44

lauantai 5. syyskuuta 2015

Summer through my phone

Kesän aikana puhelimeen on kertynyt satoja kuvia ja nyt sain vihdoin aikaiseksi karsia muutamia julkaisukelpoisia kappaleita teillekkin näytille. Monet ovatkin nähneet näitä snäpissä (@tiiasuomalainen) ja instagramissa (@lillivoitto ja @tiiavoitto), olenpa tainut joitakin julkaista blogin facebookissakin. Huomasin muuten vasta äsken, että kivasti jäänyt tuo piccollagen -logo tonne kollaasin alareunaan aina... No, ei mahda mitään! 

 1. Sain melkein joka ilta ihastella mun makkarin ikkunasta ihania auringon laskuja!
2. Lilli on kyllä niin suloinen laiduntaessaan vapaana pihalla! Taisi se pari kertaa kiivetä ihan oikeasti tohon viereen terassillekkin...
3. Mansikat+ Nutella = <3
4. Kesällä vietin paljon aikaa mun "vanhojen kavereiden" kanssa. Oli kiva olla taas vanhalla ylä-asteen porukalla kasassa!

 1. Auringon nousukin tuli useampaan otteeseen kesällä ikuistettua
2. Bloggaaminen oli kesällä vähän jäissä, mutta pari kertaa innostuin kantamaan toimiston ulos ja vitsi homma olikin paljon kivempaa!
3. Kesällä en tainut koskea Canoniin kuin pari kertaa.. Olympus ja puhelin olivat sen sijaan sitäkin ahkerammassa käytössä.
4. Klinikalla odottelemassa röngteniin pääsyä

 1. Coffarin terassilla tuli istuttua ehkä vähän turhankin usein jäälatella
2. Yksi viimeisten kesäpäivien asuista, vitsi miten ikävä onkaan noita shortsikelejä...
3. Lindan synttäreitä juhlistamassa!
4. Kahvin voimalla tuli ajeltua useampana yönä. Vitsi nuo on niin ihanan makuisia, tosin nykyään otan yleensä kahvit mukaan kotoa. Tulee paljon halvemmaksi!

 1. Tämä kuva on itseasiassa otettu ihan pari päivää sitten. Jäälattea, korvapuustia ja Netflixiä koulun jälkeen, mitä muuta enää tarvitseekaan?
2. Ihana Beauty Pop Upin pakettii.. Unboxaus videon ja arvostelut tuotteista voi lukea täältä.
3. Coffarin terassilla taas.. Odotellaan tässä, että päästäisi valloittamaan takana oleva sohva.
4. Meidän lähipellot olivat kesällä ihanan keltaisia! Toivottavasti niissä jatkossakin viljellään rypsiä, kiva tausta kuville nimittäin.

 1. Tästä meikistä kuvasin itseasiassa videon, jota en sitten koskaan julkaissut, sillä mun meikkirutiinit ja tuotteet meni aika uusiksi heti videon teon jälkeen. Jos jotain kuitenkin kiinnostaa, niin videon voi nähdä tämän linkin kautta.
2. Satamassa tuli istuttua varsinkin viinijuhlien aikaan useana iltana. 
3. Omaa pehmiskonettakin tuli käytettyä pari kertaa kesän aikana, niin hyvää!
4. Vaikka sushien tekoon saakin varata aikaa ihan reilusti, ovat ne oma tekemät kyllä niin hyviä!

 1. Voitto lääkekuurilla ennen toista klinikkakäyntiä.
2. Voin tunnustaa, että mitään en jääkiekosta ymmärrä, mutta oli kyllä hieno tapahtuma ja tunnelma Kimmo Timosen Stanley Cup juhlissa!
3. Terassilla hiukan lämmintä - tai lämpömittari ehkä rikki?:D
4. Anna ja Linda <3

 1. Auringossa ylppäreihin lukeminenkin oli paljon kivempaa!
2. Tästä kuvasta nousi melkoinen keskustelu instagramissa...:D
3. Meidän pikku-Vilma. Sinin blogista voitte lukea lisää!
4. Ja taas jäälatella coffarissa...

 1 & 2. Lokin rippijuhliin menossa. Kuten kuvasta voitte päätellä oli siellä melko herkulliset tarjoilut!
3. Veera ja Anna <3
4. Olisipa meilläkin kotona tuollainen hyyä peili, jonka kautta saisi otettua kuvia! Tämä on koulun vessasta..:D
1. Kesän lempparijuomaa oli pakko opetella valmistamaan myös kotona, helppo resepti jäälatteen löytyy täältä!
2&3. Pari naamakuvaa. Toiseen tosin Voittokin pääsi mukaan ;)
4. Yötivolissa tuli pyörähdettyä myös, vaikkakaan laitteissa ei tullut käytyä.

1. Voiton kanssa lähdössä maastoilemaan.
2. Suurin osa kaverikuvista on oikeasti tälläisiä ;D
3. Minne lie tässä menossa. Taitaa olla yötivolin toiselta päivältä?
4. Jalassa lempparihousut ja Pinjalta lainatut lenkkarit!

Olen muuten toteuttanut monia toivevideoita, kuten my dayn. Videoista harvan julkaisen täällä blogissa, suurin osa löytyy nykyään pelkästään youtubesta. Kannattaa siis tsekata meidän kanava (linkki), jos tykkää videoita katsella.
14

tiistai 1. syyskuuta 2015

Lisähoitoja klinikalla

 
Aikaisempia postauksia Voiton sairastelusta voi lukea tästä, tästä ja tästä.

Viime kertaisella klinikkakäynnillä annettu hoito ei antanut hoitovastetta, joten nyt suunnattiin uudelleen klinikalle. Tällä kertaa paikkana oli Kiuruveden uusi Savon eläinsairaala, sillä "meidän oma eläinlääkäri" käy siellä aina välillä leikkaamassa. Ontumatutkimus ei onnistunut leikkausten lomassa, mutta tämä regionaaliperfuusio hoito oli sen verran nopea homma, että se pystyttiin onneksi tekemään tässä lähellä! Ei ollut siis mikään koko päivän reissu.

Biologiaa ja ihanaa grilliruokaa!
Äiti ja Pinja lastasivat hevoset kotona, sillä mä koitan nyt olla mahdollisimman paljon koulussa. Ryntäsin suoraan bilsan kertauksesta parkkipaikalle, jossa äiti oli mua odottamassa. Luin koko matkan bilsaa, sillä olin päättänyt, että viikonloppun viettoon en lähde ennen kun olen saanut aikataulusta kiinni. Olinkin kirja nenässä kiinni molemmat automatkat ja klinikallakin aina kun pystyin. Onnistuin tavoitteessani! Mua motivoi parhaiten juuri tuollaiset aikataulut, en saa tehdä/saan tehdä jotain sitten kun tietty kirja/alue on luettu. 

Sitten itse hoitoon. Tosiaan lääkäri katsoi ensin jalan liikkeessä sekä taivutti ongelmajalan nivelet uudelleen. Sen jälkeen Voitto rauhoitettiin ja nivel piikitettiin uudelleen. Nämä olivat ihan tuttuja juttuja, mutta regionaaliperfuusio oli sitten ihan uusi juttu! Se siis tehtiin ainakin mun saaman käsityksen mukaan luukivun hoitoon. Jalkaan, vuohisnivelen ja polven väliin, laitettiin kuminauha todella kireälle. Sitten kuminauhan alapuolelle niveleen pistettiin jotain ainetta ja tämän annettiin vaikuttaa noin 20 minuuttia. Voitto alkoi hoidon lopussa hermostumaan, sillä kuminauha tietysti alkoi ikävästi kiristämään rauhoituksesta huolimatta.

Lääkärissä ei tosiaan pitkään kestänyt, kun varsinaisia tutkimuksia ei enää tarvinut tehdä. Edelleen ollaan positiivisin mielin, vaikkakaan ei ihan niin positiivisin mitä viime klinikkakäynnin jälkeen. Hoito joudutaan todennäköisesti vielä uusimaan, mutta ensin katsotaan 2-3 viikkoa. Voitto liikkuu siis hyvin kevyesti "kokeilumielessä" aina kolmen päivän välein. Huomenna olisikin sitten ratsastuksen vuoro, vähän jännittää mennäänkö edelleen kolmella jalalla...


Blogitalli on nyt ajettu alas ja viimeinen jakso bloggaajien videosarjasta julkaistaan ihan heti, kun bloggaajat on sen hyväksyneet. Mun ja Pinjan blogit siirtyivät takaisin Indiedays inspirationiin, joka ei tule blogeihimme juuri vaikuttamaan. Kirjoitukset mulla on kahden viikon päästä, joten postaustahti tulee olemaan tätä mitä se on nyt ollutkin eli hiljaista... Kannattaa kuitenkin seurailla Instagramissa @tiiavoitto ja @lillivoitto sekä snäpissä nimellä tiiasuomalainen, sinne päivittyy melkein joka päivä jotain! Pari kivaa ideaa mulla tosin on korvan takana bloginkin suhteen ja joku päivä voitaisi Pinjan kanssa ottaa ratsastuskuviakin, vaikkei sitä köpöttelyä voi juuri ratsastukseksi nimittää. Yhden toivepostauksen pistän ainakin toteutukseen tällä viikolla!
22