perjantai 30. tammikuuta 2015

Kuvanmuokkauksesta

Moikka! Viikon blogihaastena on kuvanmuokkaus ja samassa teemassa tullaan ensi viikolla julkaisemaan postauksia Toimituksen blogissakin. Eli pysykää kuulolla, jos kiinnostaa miten kuvista saa pienillä jutuilla heti paljon kivemman näköisen!

Itse muokkaan ihan aina kuvani, kuva on minun mielestäni oikeastaan poikkeuksetta keskeneräisen ja tylsän näköinen ilman muokkausta. Jos jostain syystä ei halua muokata kuvia niin kannattaa ne ainakin pienentää ennen blogiin lataamista, itse suosin leveyttä 800px tai 640px.

Käytän muokkaamiseen sekä Photoshoppia että Lightroomia, mutta näiden sijaan voi käyttää ilmaista Gimpiäkin. Sitä minäkin ennen käytin, samat jutut kyllä saa tehtyä silläkin. Yleensä otan kuvat RAWina, jolloin alkukäsittelen ne Lightroomissa. Jos haluan tehdä jotain erikoisempaa niin sitten käytän photariakin. Mulla on pieni ongelma näyttöjeni kanssa, yleensä toisella näytöllä kuva näyttää hyvälle ja sitten kun siirrän sen toiselle näytölle niin kaikki onkin ihan huonosti.. En ole millään saanut näitä kalibroitua oikein, joten näillä mennään.. Toivon, että toinen näyttö edes näyttää samalle kuin pitäisi!

Noudatan yleensä aina tiettyä kaava, jonka kaikki kuvat sitten käyvät yksittelen läpi. Aloitan yleensä teräväittömällä kuvan, sitten lisään valoisuutta, talvella korjaan pukipalaneet kohdat pois, laitan kontrastia ja väriä sopivasti. Tämän jälkeen Lighroom pienentää kuvan tallennuksessa automaattisesti, jonka jälkeen saatan avata sen vielä photariin ja säätää värejä vielä vähän lisää. Yleensä tavallisten postausten kuvat menevät pelkästään Lightroomin läpi, mutta esim. kuvapostauksen kuvien värejä saatan säätää pitkäänkin ihan väri kerrallaan.

Alla muutamia esimerkkejä viime aikojen muokkauksista:

Maneesikuvistakin saa helposti valoisat kun vain tietää mitä tekee. Tässä esimerkki pimeän kuvan muuttamisesta valoisaksi. Täällä helppo kikka kuvien muuttamisesta valoisemmaksi gimpillä.

Tästä näkee hyvin sen mistä puhuin aikaisemmin. kuva on valmis vasta muokkauksen jälkeen. Tämän käsittelyyn on käytetty paljon aikaa ja kuvan eri osia on käsitelty erikseen. Kallio vaati enemmän valoa kun tähtitaivas jne. Voisin kai tunnustaa, että lisäsin pari tähteäkin photarilla tuonne taivaalle ;)

 Tässä kuvassa olen peruskäsittelyn lisäksi muuttanut melko paljon taustan väriä. Ehkä vähän luonnoton alkuperäisen rinnalla, mutta mielestäni sopi hyvin tuohon kuvaan.

 Sitten vähän radikaalimpaa muokkausta. Yleensä blogikuvissa en näin paljoo kuvanmuokkauksella huijaa, mutta oli pakko saada tonttuhepat samaan kuvaan. Sehän onnistui helpoiten photoshopilla ;) Ei tainnut kuin yksi ihminen epäillä kuvan aitoutta eli aika hyvin onnistuin!

 Tässä melko tavallinen muokkaus, Kuvan päälle on photarissa isketty curves. Nopeaa ja helppoa, mutta aina kuvat ei näytä kivoille valmiilla sapluunalla muokattuina. Netistä voi siis ainakin photoshoppiin ladata Curveseja, joilla see helposti kivan lopputuloksen.

Miltä teistä näyttää? Ja mitä yleensäkkin olette pitäneet muokkauksistani? Kertokaa teidän kuvanmuokkaustavoistanne omassa haastepostauksessa tai kommentilla.


61

tiistai 27. tammikuuta 2015

Vuoden 2015 tavoitteet

...niin ratsastuksen kun bloggauksenkin suhteen.

Aloitetaan itse asiasta eli ratsastuksesta. Viime kausi ei ollut todellakaan mikään menestys, mutta loppu vuodesta alettiin päästä ongelmien ytimeen ja niitä korjaamaankin. Tänä vuonna voisi siis olla realistista ja (hyvin toivottavaa...) saada enemmän onnistuneita ratoja alle. Yksi isoimmista kompastuskivistä oli kunnollinen laukka, mutta se on alkanut löytymään pikkuhiljaa, joten homma on alkanut varmasti senkin takia sujumaan jo paremmin kun viime vuonna. Toivotaan, että muita ongelmia saadaan nyt talvella korjattua. Onneksi on vielä paljon aikaa ennen kesän kisoja ja ehditään treenata radan hyppäämistä, jossa meillä ne suurimmat ongelmat on.
Katsoin tuloksiamme viime kaudelta. Kisoissa ei käyty paljon, johtuen ihan siitä, että homma ei ollut ihan hanskassa. Kaikilta kisareissuilta oli ainakin yksi hylätty kotiin viemisinä, joten tällä kaudella olisi kiva saada pikkasen vähemmän niitä hylsyjä... Mitään kisoja ei olla vielä suunniteltu, mennään vähän Terhin kisareissujen mukaan, sillä valmentajan apu on varmasti suureksi avuksi tässä tilanteessa niin verkassa kun radan kävelyssäkin. En osaa sanoa mitään tavoitteita luokkakorkeuden suhteen, voi olla että junnataan edelleen samalla tasolla. Itselleni ainakin on paljon korkeuden nostamista tärkeämpää saada niitä onnistuneita ratoja, sellaisia suorituksia jonka jälkeen voi olla tyytyväinen omaan ratsastukseenkin.


Sileälläkin on vielä paljon tekemistä. Mun liiallinen sisäohjan käyttö on ehkä yksi isoimmista ongelmista, sillä se vaikeuttaa esteellekkin lähestymistä varsinkin tiukasta kaarteesta, jossa suoristuksen pitäisi tulla nopeasti. Lisäksi minusta itsestäni on hirveän vaikea ratsastaa oikeaan kierrokseen. En tiedä huomaako eroa maasta, ei ehkä sillä Sanna ainakin sanoi oikeaa kierrosta pari valmennusta sitten paljon paremmaksi kun vasenta. Mutta minun itseni on tosi vaikeaa ja työlästä ratsastaa tähän suuntaan ja tuntuu, että en saa annettua apuja yhtä hyvin ja tarkasti. Tätä virhettä muistan aika hyvin onneksi korjata kotona, sillä huomaan heti mun asennon vaikuttavan siihen miten hyvin Voitto esim taipuu voltilla. Liiallista sisäohjan käyttöä, huonoa ryhtia ja ryhdittömäiä käsi onkin sitten väähn vaikeampi korjata itse, sillä en huomaa ratsastavani väärin niin helposti. Tietysti heti kun ajattelen asiaa niin saan korjattua istuntaani, mutta en taida tulla ajatelleeksi sitä tarpeeksi..:D
Meinasin unohtaa nyt kyllä ihan tärkeimmän tavoitteen, nimittäin pitää hevonen virkeänä ja terveenä. Viime vuosi sujuikin tämän osalta hyvin ja vuositarkastuksesta saatiin kivoja uutisia, eli ei pahempia ongelmia ja vanhat vaivatkin on pysyneet hyvällä hoidolla kurissa. Toivotaan siis vähintään samanlaista, ellei jopa parempaa tulevaa vuotta!


Sitten blogiin. Talvella blogin taso on päässyt laskemaan, mutta eiköhän tämä pieni blogiväsymys tästä kevään mittaan helpota. Tai en nyt tiedä onko se varsinaisesti blogiväsymystä vai ihan yleisesti väsymystä ja kiirettä. Autokoulukin on vienyt koulupäivän jälkeen vähän ylimääräistä aikaa, mutta kunhan se kortti on (toivottavasti) taskussa heti synttäreiden jälkeen, niin sitten säästyy paljon aikaa. Bussimatkoihin ja bussin odotteluun kun kuluu parhaina päivinä 3-4h. Tuon ajan voi sitten tulevaisuudessa käyttää johonkin muuhun paljon hyödyllisempään!

Haluaisin tulevana vuotena pitää blogini tasoa yllä, ottaa enemmän valokuvia ja kirjoittaa monipuolisempia postauksia. Itse olen pääasiassa blogiini tyytyväinen, joten mitään suuria muutoksia ei taida olla tarpeen tehdä.  Olisikin kiva kuulla mitä palautetta te antaisitte blogilleni? Mitä voisi parantaa ja mikä on hyvää? On kiva kuulla teidän ajatuksia ja ideoita, vaikka ne eivät välttämättä blogia tulisikaan mitenkään muuttamaan. Tämä on kuitenkin minun blogi, jota pidän sillä tyylillä kun haluan. En kuitenkaan halua unohtaa siellä ruudun toisella puolella istuviakaan, joten ehdottomasti kuuntelen niitä teidänkin ajatuksia!

Oli todella vaikea sanoa mitään selkeitä tavoitteita koko vuodelle, kuten ehkä huomasitte. Joten ajattelin, että voisin pari kertaa vuoden aikana listata tavoitteita vähän lyhyemmälle aikavälille. Miltä kuulostaa ja millaisia tavoitteita teillä on?

60

sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Maastossa



Moikka! Tänä viikonloppuna ei kiireiden ja koeviikon vuoksi ollut estevalmennusta, joten otettiin sitten ihan kunnolla rennosti ja lähdettiin maastoilemaan. Tosin kovin rento reissu siitä ei tullut, sillä meinasi kuskilla mennä hermo tuohon matoon... Sannakin sitä on joskus maan matoseksi kutsunut ja sellainen se kyllä tänään oli. Seilasi koko ajan tien toisesta laidasta toiseen, jos sain sen kävelemään suoraan niin sitten se yritti tietyin väliajoin kääntyä kotiin. Todella rentouttavaa, silloin mietin, että miksei mulla ole jotain pörröistä issikkaa, joka tykkäisi mennä metsässä eikä koko aikaa haluaisi lähteä kotiin mahdollisimman kovaa.

Kävin klo 12 antamassa hevosille heinät ja otin samalla nämä postauksessa olevat kuvat. Valitettavasti tälläkään kertaa ei ole maastosta kuvia, sillä ei ole kovin helppo saada kuvaajaa tarpomaan tuonne vähän kauemmaksi meidän perään. Hevosia hetken kuvailtuani innostuin kuvaamaan yhteen tulevaan postaukseen minun kaikki palkinnot ja ruusukkeet. Se postaus onkin sitten tekstiä vaille valmis, idea ja kuvat löytyy jo! 


Hevoset saivat nautiskella heiniä tarhassa reilun tunnin meidän lukiessa kokeisiin. Olin itse siivonnut päivällä jo karsinan joten kun mentiin talliin otettiin hevoset suoraan sisälle. Normaalisti siivoillaan karsinat aina ensin, hevosten ollessa vielä ulkona. Laiteltiin hevoset rauhassa valmiiksi, Lillille martingaali ja molemmille suojat jalkoihin. Taitavat hevosetkin aavistaa näistä tietyistä maastoon lähtörituaaleista mitä tulemaan pitää.

Käytiin kentällä nousemassa selkään, josta sitten lähdettiin pihan poikki meidän talolle sokereille ja hakemaan Pinjalle kaulahuivi sekä nenäliinoja. Pihasta jatkettiin sitten matkaa tielle. Kun ohitettiin tallin risteys niin alkoi mahdoton mutkittelu ja hidastelu, tässä vaiheessa olisi tehnyt mieli kääntää Voiton nenä kohti kotia ja mennä kentälle. Toinen kun tuntui niin vastahakoiselle lähtemään maastoon... 

Päästyämme autojen keskeltä metsään lähdettiin heti ravaamaan. Ravailtiin jyrkän mäen juurelle ja jatkettiin sitten jonkin matkaa mäenkin jälkeen käynnissä. Metsätie oli aurattu, joten hevosten oli melko kevyt liikkua. Voitto tosin vielä tässäkin vaiheessa olisi halunnut ihan välttämättä takaisin kotiin... Tuntui inhottavalle ratsastaa ihan kunnolla maastossa, jotta sai hevosen liikkumaan haluamaansa suuntaan ja suoraan. Ei kuitenkaan maastoilla niin usein, joten yleensä maastoilu on sellaista rentoilua. Kentällä sitten tehdään ne hommat.  Itselläkin mieli lepäisi, kun voisi nauttia käynnistä pitkin ohjin kävellen ja vaikka maisemia ihaillen. Tällä kertaa mentiin kuitenkin vähän eri meiningillä.. 


Ravipätkälläkin sai koko ajan vaatia hevosta liikkumaan, mutta olikin ihan hyvä, että vauhti oli rauhallinen sillä ravattiin melko reilu pätkä. Vähän ennen laukkapätkää huomattiin metsään menevät traktorin jäljet. Lähdettiin niitä pitkin kävelemään ja nyt vasta tuntui, että tää heppahan ehkä nauttiikin tästä hommasta. Oli kiva kävellä traktorin jälkiä pitkin rauhallisessa metsässä, tosin aina puun ali kulkiessa syliin sai läjän lunta...

Reitiltä takaisin varsinaiselle tielle palattuamme jatkettiin hetki käyntiä ja moottirikelkkareitin ylityksen jälkeen nostettiin laukka. Ei uskalleta laukata reitin yli, vaikka koskaan ei ole kelkkoja samaa aikaa sattunutkaan. Lilli sai laukata edellä, jottei se kuumuisi niin paljoo. Tosin se kuumui silti ja paineli meitä kymmenisen metriä edelle, kunnes Voitolla yhtäkkiä napsahti. Se hyppäsi ilmaan ja rauhallinen laukka vaihtuikin pikkasen vauhdikkaampaan... Voitto saa ihan hetkessä Lillin kiinni, kunhan vaan innostuu. Pinjalla tosin tuli tässä vaiheessa jotain ongelmia ja jouduin melkein heti pysäyttämään Voiton kun Lillikin hidasti vauhtiaan. Pinjalta oli katkennut jalustinhihna, joten siihen loppui se vauhdikas laukka. Onneksi se katkesi noin turvallisessa tilanteessa, ettei Pinja meinannutkaan tipahtaa.

Käännyttiin kotiin ja ravailtiin loppuravit lyhyissä pätkissä, sillä Pinjan piti samalla kantaa jalustinta ja katkennutta jalustinhihnaa mukanaan. Ravattuamme tarpeeksi Pinja tuli alas ja kävelytti Lillin maasta kotiin, itsekin tulin lähempänä kotia alas sillä varpaat alkoivat jäätyä. Kotona hevoset saivat heinät nenän eteen, kylmät jalkaan ja Voitto BOTin loimen selkään. Lilli oli niin hikinen, että jätettiin hevoset syömään neljän ruuat talliin ja käytiin sitten illalla pienellä kävelylenkillä vielä.

56

perjantai 23. tammikuuta 2015

Vanhoja videoita ratsastuskouluajoilta

Unohdin julkaista tämän toisen osan jouluna vhs-kasetilta kameralla kuvatuista videoista, aikaisemmat osat näet täältä. Nyt sitten tämä video tähän väliin, tuostakin on joo niin kauan! Videot taitavat tosiaan olla vuodelta 2006. Videolla siis pari pätkää ratsastustunneiltamme, vikellyksestä ja muusta ratsastuskoululla puuhailusta! Taitaapa Sinikin vilahtaa jossain välissä hevosen selässä.  Oltiin melko paljon tallilla aina ennen ja jälkeen tunnin, kun meidän sekä kaverin äidit ratsastivat aina meidän tunnin jälkeen.

Ennen katselua muuttakaa laatu mutterista paremmaksi!



Oletteko te tehneet ratsastustunneilla nyt tai pienempänä jotain erikoista, kuten esim. vikellystä?
57

keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Lisää lukemista?

Moikka! Moni teistä varmasti vierailee Blogitallissa ja käy lukemassa siellä olevia tekstejä. Uskon kuitenkin, että joukossa on myös niitä, jotka eivät ole sivuilla vierailleet. Nyt suosittelen teille muutamaa mun mielestä parasta ja hyödyllisintä juttua Blogitallin "verkkolehdessä" eli Toimituksen blogissa!

PAREMPIA HEVOSKUVIA -sarjassa on julkaistu jo neljä osaa, joissa jokaisessa asiantuntijoina toimivat hevoskuvaajat. Juttuja on tuloss vielä mm. muista ratsastusken lajeista, kuvien muokkauksesta sekä kaluston valitsemisesta.

RATSUPOLIISIN ARKEA
Juuri Blogitallissa julkaistu juttu kertoo ratsupoliisien arjesta ja niiden hankinnasta. Melko vaativassa työssä toimivia ratsuja!

NÄIN TEET SYKERÖT KUMINAUHOILLA
Hyödyllinen ohjepostaus videon kera sykeröiden teosta. Tästä innostuneena harkitsen vakavasti Voitonkin letittämistä tulevaisuuden kisoihin!

Juttu on tälläkin hetkellä monelle ajankohtainen, kun usko meinaa loppua lumisella kentällä ratsastukseen voi miettiä varsinkin Nooran kertomia juttuja. Kuinka hän on kilpaillut Inter I -tasolla kouluratsastuksessa ja treenannut talvet ulkokentällä. Jutussa mukana myös muita bloggaajia!

Jutussa esiteltiin Uudesta-Seelannissa vaikuttavan Gretan upeita klippauksia, joista ei mielikuvitusta puutu! Mukana oli kuvia myös vähän tavallisemmista malleista, joten ehkä niistä voi saada jotain ideaa tuleviin omiinkin klippauksiin!

AMMATTILAISTEN PALSTAT
Blogitalliin kirjoittaa säännöllisesti kaksi ammattilaista. Anonyyminä pysyttäytyvä koulutuomari sekä eläinten käytösneuvoja Jaana. Molempien tekstit ovat hyödyllisiä ja mielenkiintoisia, omia suosikkejani ovat olleet mm nämä: 

 

Eläinten käytösneuvoja: Virikkeitä hevosille ja Pelko on pysyvä seuralainen 

 Kaikki loput jutut voit lukea täältä, sivua voi seurata ihan samalla tavalla kun tavallista blogia Bloggerin tai Bloglovinin kautta. Olitteko lukeneet näitä juttuja aikaisemmin? Mistä piditte eniten? Millaisia juttuja / haastatteluja haluisitte jatkossa toimituksen blogiin? 

Kuvien copyt näet kun viet hiiren kuvan päälle!
47

maanantai 19. tammikuuta 2015

Videopostaus valmennuksesta!


Valmennuspostaukset pursuavat jo minunkin korvista ulos, joten tällä kertaa viikonlopun valmennus videopostauksen muodossa! Videoita toivotaan aina paljon ja niiden teko on viime aikoina jäänyt vähän vähälle, mutta tässä nyt taas olisi jonkinlainen yhteinen video minulta ja Pinjalta :)

95

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Uusi perheenjäsen!


Perjantaina Armi sai uuden koirakaverin, Nipsun! Nipsu on Armin tavoin karkeakarvainen kääpiömäyräkoira, tosin uros. Nipsu on hirveän suloinen ja reipas, katsotaan millainen tallikoira siitä tulee. Armi kun ei tallissa pahemmin viihdy. Nipsu tulee varmasti seikkailemaan täällä minunkin blogissa välillä, mutta enemmän voitte lukea hänestä Sinin omasta blogista täältä.
62

perjantai 16. tammikuuta 2015

Blogin ja Voiton kuulumiset

Moikka! Tänään muiden blogeja selaillessa tajusin, että en ole ollut nyt vuoden vaihteen jälkeen oikein tyytyväinen blogiini. Suurin syy tähän on kuvien laatu. Omasta mielestäni todella iso osa blogiani ovat laadukkaat ja monipuoliset kuvat. Hyvien kuvien ympärille rakentuu helposti tekstiä, mutta parin huonon kentän valoissa otetun kuvan ympärille ei. Loman jälkeen ei olla paljoo kameraa kädessä pidelty, valmennuksista on tallennettu jotain materiaalia, mutta muuten olen tainnut julkaista vain lomalla otettuja kuvia. Kuten teen tänäänkin.

Ensimmäinen talvi Terhin valvovan silmän alla oikeasti säännöllisesti treenaten on tuonut haasteita blogin monipuolisuuteen. Aikaisemmin talvisin kuvauspäivät ovat olleet viikonloppuisin, mutta nyt lauantain vie valmennus ja sunnuntaisin käydään yleensä aina yhdessä maastossa, jolloin emme voi kuvata toisiamme. Katsotaan jätetäänkö tällä viikolla maastoilu toiseen päivään ja kuvataan sunnuntaina. Onneksi päivän valostumisen alkaa jo huomatakkin, joten ehkä kohta on mahdollista saada koulupäivän jälkeenkin valoisia kuvia ;)

 
Hevosten liikutuskin on ollut vähän epämääräistä kentän huonon kunnon takia. Kenttä oli jokin aika sitten ihan täydellinen, mutta nyt kelien käydessä välillä plussalla ja sitten taas pakkasella on pohja jäätynyt tosi muhkuraiseksi. Meidän koneilla ei saatu sitä hyväksi, joten ollaan tämä viikko odotettu ulkopuolista apua. Huomenna pitäisi vihdoin tulla, sittenkään ei kyllä tiedä onko kenttä heti täydellinen vai pitääkö odottaa lumisadetta. Olen ratsastanut siis pääasiassa hangessa, jota alkaa olemaan jo melko paljon ja näin ollen siellä voi lähinnä humputella, kun ei syvässä hangessa viitsi paljoo vaatia, muutenkin jo sen verran vaikeaa.

Täällä on ollut melko paljon sähkökatkoja, kuten valmennuspostauksista olette varmaan lukeneet, mutta ensimmäistä kertaa eilen jouduin menemään sähkökatkon aikaan talliin. Taskulampun valossa yritin sitten siivota karsinaa. Pimeässä tosin kävi haaveri, sillä avasin Voiton karsinan oven ja silloin vielä hevonen oli kaukana luukusta. No, kun kuuluu kopsahdus niin tajuan, että nyt taisi olla Voiton pää välissä... Olin virittänyt pienen taskulampun harjakoriin ja siitä tullut valo varmaan häikäisi Voittoa, joka ei nähnyt, että ovi on aukeamassa. Onneksi ei käynyt kuinkaan, vaikka kummankin havainnoinnissa vähän ongelmaa olikin. Karsinan siivouskin oli melko mielenkiintoista taskulampun valossa, varsinkin kun en löytänyt otsalamppua. Sidoin sitten talikon varteen jesarilla taskulampun :D


Miten teidän bloggailu onnistuu talvella?
50

tiistai 13. tammikuuta 2015

Sannan valmennus


Moikka! Nyt sattui kaksi valmennuspostausta peräkkäin, todellisuudessahan hyppypäivien välissä on kuitenkin ollut kaksi päivää, jolloin olen ratsastanut kotona ihan normaalisti. Lähdettiin äidin kanssa jälleen kahdestaan valmennukseen, jolloin meillä on aina vähän vaikeampaa kun on kuitenkin kaksi hevosta mukana. Lilli pääsi kuitenkin valmennuksen ajaksi karsinaan, joten saatte videota hypyistä.

Katsoin ensimmäistä ryhmää hetken aikaa, jonka jälkeen lähdettiin laittamaan Voittoa kuntoon. Vähän normaalia aikaisemmin, sillä olin katsonut, että ulkokentällä voi hyvin verkata vaikka muut siinä taisivatkin uskaltaa vain kävellä. Ravailin ja laukkailin kevyesti molempiin suuntiin. Voitto kesken ravien pelästyi jotain ja hyppäsi kentän reunalla olevaan kinokseen. Kinos olikin sitten tosi kova ja Voitto kompuroi hetken ennen kuin pääsi sieltä pois. Pari ekaa askelta hevonen meni ihan kolmella jalalla, mutta siitä se sitten onneksi normalisoitui. Maneesissa kuitenkin aloin panikoimaan, että se ei liikukaan puhtaasti. Terhi meni mun kanssa samassa ryhmässä ja vilkaisi sitten Voiton ravin pikaisesti. Kaikki oli onneksi ok!

Valmennus alkoi melko epätavallisella ohjeelle mulle ja Voitolle. Yleensä saan aina patistaa laiskaa hevosta eteenpäin, mutta nyt saatiin ohjeeksi rauhoittua. Voitto olikin kyllä jostain syystä tosi hätäinen ja mua alkoi jo ekan tehtävän aikana koskemaan käsiin, sillä en yleensä joudu sitä juuri pitämään. Tehtiin alkuun kavaletteja pituushalkaisijalla, ensimmäisen ja viimeisen kavaletin ympärille voltti ja keskimmäinen suoraan. Tehtävä ei sujunut kovin hyvin Voiton levottomuuden takia. Mentiin liian kovaa, ohjat ei pysyny käsissä ja kaikki oli vähän sähellystä. 

Tämän tehtävän jälkeen Voitto jo onneksi rauhoittui normaaliksi tai oikeastaan kivan meneväksi, ei enää sellaiseksi hätähousuksi mitä alussa. Tultiin pari kertaa kavaletit suoraan ilman voltteja ja sen jälkeen tehtiin kontrolliharjoituksia linjalla. Hypättiin kaksi ensimmäistä estettä ottaen väliin neljä laukkaa ja pysäytettiin ennen kolmatta estettä. Voitto tuli tosi kivasti takaisin ja pysäytykset sujui molempiin suuntiin hyvin. Tämän jälkeen tultiin linja kummastakin suunnasta suoraan ottaen väliin edelleen neljä laukkaa.

Seuraavaksi tultiin jo pientä radan tynkää aloittaen jumpasta. Moni hevonen tässä ja aikaisemmassa ryhmässä oli jostain syystä kummastellut jumpan ensimmäistä estettä, itse varmistelin kun tiesin tämän ja Voitto ei sanonut mitään. Jumpalta jatkettiin kavaletille ja siitä tiukka käännös vasemmalla, ison pääty-ympyrän kautta linjalle, johon otettiin nyt neljän laukan sijaan kolme. Ainot kerta kun Sanna joutui sanomaan laukasta valmennuksen aikana tuli tässä kohtaa, jotain edistystä ehkä siis tapahtunut kun aikaisemmissa valmennuksissa on hoettu koko ajan sitä ;) Linjan kaksi ekaa estettä meni hyvin, mutta viimeisessä välissä sähelsin jotain. Mun oli koko valmennuksen ajan jotenkin vaikea juuri tällä linjalla tajuta miten mun pitäisi reagoida. Otin omasta mielestäni vain pienen tasapainottavan pidätteen, mutta joko pidäte oli liian iso tai sitten vain unohdin pitää jalat samalla kiinni sillä tuli kielto. Toisella kerralla sitten paremmin.

Alla oleva video on äskeisen tekstin tehtävistä:


Sitten varsinaiset radat. Rata alkoi huonosti. Ykköselle tuli kummallinen hyppy, josta pääsin vähän liian myöhään jatkamaan jumpalle. Jumppa kuitenkin ok. Sitten liian pienesti sisään kolmen esteen linjalle ja linjan toiselle esteelle kielto. Sanna sanoikin, että ulkoavut paremmin käännöksessä, jotta ei tule sitä yhtä askelta liikaa. Toisella kerralla paikka osui hyvin kohdalleen ja pääsin jatkamaan radan loppuun hyvin.

Toinen rata alkoi surkeasti. Kaarteiden ratsastuksesta oli puhetta jo viimeksi Terhin kanssa, joten siihen pitää nyt panostaa kunnolla. Ongelma on vain se, että kun Voitto ei ole yhtään kiihtynyt saan ratsastettua kaarteet pääasiassa hyvin, mutta kun se vähän kiihtyy niin sitten kaarre on vaikeampi ratsastaa ja suoristus tulee ihan liian myöhään. Ei siis ole niin helppoa saada esim. sileällä tai kavaleteilla Voitto tuohon mielentilaan. Kolmas kielto siis tuli sieltä, eikä ihmekään tuollaisella suoristamisella vai pitäisikö sanoa suoristamattomuudella. Uusi yritys, huolellinen kaarre ja rata pääsi jatkumaan. Jumpalta pystylle ok, seuraavalle okserille melko lähelle, mutta sain ihan ok kuusi laukkaa siitä pystylle. Sarja sujui hyvin, vaikka tässäkin ajauduin pikkasen lähelle. Pystyltä tulin vähän villisti jumpalle ja Voitto joutui vähän pinnistelemään, jotta ehtisi nostella jalkojaan. Suoralla linjalla tein taas saman mokan eli odotin liikaa. Mutta kuten ylempänä sanoin, menin juuri tämän linjan joka kerta vähän sinne päin, koska en vain hahmottanut kunnolla mitä mun pitäisi tehdä, vaikka luulisi sen olevan ihan helppoa tuollaisessa tehtävässä. Toisella kerralla onnistuin oikeastaan tosi hyvin, Sanna tosin auttoi vähän kertomalla mitä mun pitää tehdä. Tästä jatkoin sarjalle toisesta suunnasta, joka sekin sujui hyvin, vaikka itse vähän jännitänkin hypätä sarjaa, joka alkaa okserilla. Kaikki muut ennen mua olivat tulleet radan väärin ja tehneet sitten loput tehtävät vähän eri järjestyksessä ja itsekin sitten unohdin tulla viimeisen tehtävän eli kolmen esteen linjan toisesta suunnasta. No, ympyrän kautta uusi lähestyminen.

Viimeinen rata tultiin pari reikää korkeampana. Aloitettiin jumpalla ja jatkettiin siitä kolmen laukan linjalle. Tällä kertaa linja sujui hyvin tästäkin suunnasta, vaikka Sanna ei auttanutkaan. Oikeastaan musta tuntui, että ratsastin jotenkin paremmin, kun kuulin Sannan keskittyvän toiselle ratsukolle puhumiseen, vaikka tietysti tiesin, että hän mun rataa silti katsoi. Kaareva okserilta pystylle sujui nyt paljon tasaisemmin kun edellisellä kerralla. Sen jälkeen tultiin sarja, jonka okseri oli vähän radan muita esteitä korkeampi. Jostain syystä sarjat on olleet viime aikoina vähän vaikeita, joten pakko tunnustaa, että olin hieman kauhuissani sarjavälissä, koska tultiin liian lähelle a-osaa. Tässä vaiheessa olin itse jo vähän epätoivoinen, mutta en silti luovuttanut kokonaan, vaikka sekin kävi mielessä ihan hetken aikaa. Pohkeet kiinni ja päästiin helposti yli b-osastakin. Vaikka mä en koskaan pelkääkään hypätä, niin varsinkin vähänkään isommista oksereista on tullut kaikkien epäonnistumisien myötä vähän jännittäviä. No, ei siitä sen enempää, koska sarja suoriutui hyvin ja sen jälkeen vielä kolmen laukan linjakin.

Alla oleva video äskeisen tekstin tehtävistä:


Vaikka esteet nousi niin viimeinen kierros oli ehdottomasti paras ja valmennuksesta jäi hyvä fiilis! Parhaaseen rataan on aina kiva lopettaa. Kieltoja tuli jokunen, mutta saatiin alle hyviäkin pätkiä. Laukka pyöri ja se helpottaa jo paljon. Nyt pitää vaan opetella ratsastamaan kaarteet paremmin, ulkoavut läpi eikä liikaa sisäohjaa. Sanna sanoi lopuksi, että meno on ihan jees, mutta sellainen kultainen keskitie puuttuu. Mennään vieläkin vähän liikaa laidasta laitaan.

Valmennuksen jälkeen olin aivan jäässä! Onneksi mulla oli paljon vaatetta mukana, vedin toppatakin päälle vielä Kingslandin paksun untuvatakin, jalkaan Pinjan lämpimät kuukengät ja sitten vielä kotona toppahousut, sillä en meinannut lämmetä automatkallakaan. Laitettiin auton valojen valaisemana kylmät Voitolle. Hevoset sai syödä heinää kotimatkan ja kotona sitten otin kylmät pois, siivosin karsinan, annoin loput ruuat ja hoidin Voiton loppuun eli harjailin piehtaroinnin jälkeen, vaihdoin Back on Trackin loimen ja suojat sekä tarjoilin omppumehua.

Millaisista valmennuspostauksista te tykkäätte? Näitä tulee tehtyä niin usein, että olisi kiva kuulla. Yksi pitkä video vai monta lyhyempää? Tarkempaa selitystä vai vähemmän tarkempaa (vrt esim tähän tekstiin)? Enemmän juttua myös muusta kun pelkästä valmennuksen kulusta?
63

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Estevalmennus



Moikka! Koulu alkoi viime viikolla loman jälkeen ja huomaamatta tuli pidettyä pieni tauko. En yhtenäkään iltana vaan jaksanut enkä ehtinyt kirjoittaa postausta, vaikka parit kuvat valmiina kansioissa odottikin. Katsotaan kuinka aktiivinen olen tulevilla viikoilla, sillä koeviikko lähestyy taas... Vastahan se jo oli?

Lauantaina meillä oli perinteisesti estevalmennus. Oltiin tällä kertaa sovittu valmennus valoisan ajaksi, koska viimeksi iltapäivällä pidetty tunti meni mönkään jatkuvien sähkökatkojen takia. Nytkin sähköt olivat poikki lähes koko ajan, mutta nähtiin ihan hyvin hypätä! Toivotaan, ettei ole vastaavia sähkökatkoja tiistaina Sannan valmennuksessa...

Ei oltu tosiaan pitkään aikaan hypätty näiden sähkökatkojen takia ja parina kertana ei tarkoituksella edes lähdetty valmennukseen muiden menojen vuoksi. Voitto on siis saanut nyt vähän lomailla hyppäämisestä ja ollaan maastoiltu paljon. Kenttä oli vähän aikaa sitten hyvä, mutta nyt lumi jäätyi kovaksi, joten epätasaisella kentällä ei oikein viitsi mennä edes käyntiä. Ollaankin sitten maastoiltu ja jumpattu hangessa viime viikko. Ja tämän huomasi kyllä verkatessa. Voitto ei ollut jäykkä liikkeessä, kuten syksyn kävelyjaksojen jälkeen, mutta sen oli aluksi työlästä taipua kyljistään ja sainkin taivutuksesta vastareaktioksi pelkkää örinää. Hangessa ratsastus on varmasti pistänyt lihakset töihin uudella tavalla, joten osa syyllinen oli varmasti lihasten kipeytyminen hankitreenistä.

Itsenäisen verkan jälkeen tehtiin vastalaukkaa. Tarkoituksena oli ravata lyhyet sivut ja kulmat ja sitten laukata pitkällä sivulla vastalaukkaa. Hevonen ensin suoraksi ja sitten kun laukka oli suoraa tehtiin pieni asetus sisälle. Itse asetin helposti vähän liikaa, jolloin hevonen ei enää ollutkaan suora vaan ihan mutkalla. Vastalaukka on hyvä harjoitus estehevosille, se jumppaa ja suoristaa. Pitäisi tehdä useammin itsekkin!

Voitto valmiiksi maneesissa, sillä ulkona oli ikävän kylmä.
Sileän jälkeen tultiin esteitä kavalettikorkeudella. Yksittäisiä ja paria linjaa niin, että lisättiin yksi laukka enemmän mitä sitten ratakorkeudella. Voitto oli melko innokas ja itse näin kohtuullisen hyvin etäisyydet. Viime valmennuksessa oma silmä nimittäin tuntui olevan ihan hukassa. Verkan jälkeen tultiin videolla ensimmäisenä näkyvä rata, jossa muutama este oli vielä laskettuna alas. Sähköt tulivat sopivasti just radalle, joten oli kiva hypätä kun näki eteensä jälleen ihan kunnolla. Rata sujui hyvin, ei mitään isompia ongelmia. Seuraavaksi esteitä vähän nostettiin ja tultiin äskeinen rata lopusta aloittaen. Tällä kertaa linjoihin otettiin ns. oikea määrä askelia eikä enää yhtä extraa. Rata alkoi kiellolla, mutta kun sain korjattua virheen toisella lähestymisellä sujui loppu hyvin. Voitto oli jopa vähän liikaa menossa viimeisen esteen jälkeen, ei yhtään sen tapaista! Pinja ei tätä rataa videoinnut, kun oli nostamassa keskellä esteitä.

Radan jälkeen Terhi sanoi, että Voitto tekee kaarteet kiihtyessään vähän kantaten ja kaatuen sisälle, jolloin minunkin on vaikea suoristaa seuraavalle esteelle. Pienillä esteillä ja vähän vähemmän kiihtyneenä tälläistä ongelmaa ei ole, mutta nyt sain tehtäväksi viimeisellä radalla ratsastaa kaarteet huolellisemmin taivuttaen, ettei Voitto pääsisi kanttaamaan. Ja kaarteesta lähestyminen olikin heti tosi paljon miellyttävämpää! Meidän piti päättää ennen tätä rataa, tullaanko kaareva kapealta okserille kuudella vai seitsemällä laukalla. Oltiin tultu aikaisemmin seitsemällä, mutta jäin silloin vähän puolikkaaseen joten päätin nyt tulla kuudella. Väli ei tosiaankaan ollut pitkä, vaan jouduin jo odottamaan ennen okseria.

Rata sujui muuten hyvin, kunnes viimeiselle linjalle ratsastin huonon tien enkä suoristanut kunnolla. Kieltohan sieltä tuli. Toisella kerralla sitten yli, vaikka paikka olikin huono. Olin helpottunut siitä, että päästiin yli ja unohdin totaalisesti rastastaa seuraavalle esteelle eteen, joten nyt pystylle kielto. Syy-seuras suhe... Tämän jälkeen tulin linjan vielä useaan kertaan harjoituksen vuoksi, vaikka paikka olikin huono  ajoittain sain ratsastettua joka kerta tehtävän loppuun kun vain tsemppasin. Meillä olikin Terhin kanssa puhe, että näin pienillä esteillä mun ei pitäisi luovuttaa itse, vaan tsempata ja ratsastaa sen esteen yli, vaikka tilanne ei hyvältä näyttäisikään. Huonosta paikasta selviää kyllä hyvällä ratsastuksella ja tahdolla näillä esteillä. Jos esteet olisivat korkeampi, ei olsii reilua hypyttää hevosta ihan mistä vain, mutta tämän korkuiset esteet eivät ole isolle hevoselle mikään ongelma.


72

tiistai 6. tammikuuta 2015

Joulukuun puhelinkuvat

Monissa lifestyleblogeissa tyhjennellään puhelinta kerran viikossa. Se on ehkä mun kuvaustahdille pikkusen liian usein, joten ajattelin ottaa tavaksi tehdä tälläinen postaus aina kuun vaihteessa. Ensi kuussa voisin koittaa kuvailla vähän enemmän ihan ajatuksella, koska nämä on otettu ihan ilman ajatusta tehdä tälläinen postaus

 1&2. Maneesireissulta. Onneksi kenttä ja maastot on sen verran hyvässä kunnossa, että ei tarvitse käydä niin usein maneesilla!

3. Back on Trackin paketti, josta paljastui hetki sitten esittelemäni loimi sekä muutama muu juttu Blogitallin käyttöön. 4. Itsetehtyjä heppanameja, Voitto tykkää!

 5. Joulukuusi. Ootteko muuten huomannu, että joulukuusi ei näytä koskaan kivalle kuvissa? 6. Mun huone ja laajakulmalinssin testausta puhelimeen.

 7. Voitto rakastaa kaikkia vetskareita ja muitakin nappuloita vaatteissa, ne on niin kiva ottaa suuhun! 8. Jääpuikkoja loimessa..:D

 9. Joulumaaston jälkeiset kuuraturvat 10. Vähän vauhdikkaammalta reissulta kotiin päin tulossa. Hirmu nättiä, kun puissa on lunta!

 11. Kaakaota maitovaahdon, nompparellien ja suklaahippujen kanssa, namii! 12. Minä ja Nerea jouluna!

 13. Tyylikkäänä tallilla. Äitin vanhat henkselihousut ja kuomat. 14. Joulumaastolta kotiin tulossa. Oli sen verrab kylmä, että hevosilla oli kunnolla loimia päällä.

15. Alennusmyynti shoppailun jälkeen Jungle Juice Barin ihanat smoothiet, niin hyvää! 16. Pitkästä aikaa ihan vaan mä!
68

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Testissä: Back on Track loimi

 *yhteistyössä Back on Track

Viime vuoden puolella esittelin teille Back on Trackin tuotteita ja täytyy myöntää, että olen ollut todella tyytyväinen ja tykästynyt varsinkin nyt pidemmän käytön jälkeen kaikkiin heidän tuotteisiin. Hanskat sain kesällä ja silloin pidin niitä liian paksuina ja kuumina, mutta nyt talvella hanskat ovat olleet mielettömän hyvät! Ne ovat tarpeeksi ohuet, mutta silti niin lämpimät, että nykyään ei tarvitse mennä enää valmennuksissa kömpelöillä toppahanskoilla. Satulahuopa on ollut myös kovassa käytössä, mutta ehdoton suosikkini on ollut tallisuojat. Kirjoitan niistä vielä myöhemmin lisää, kunhan saan uuden version jalkojen hoitorutiinista valmiiksi.


Tällä kertaa sain testiin kevyttoppaloimen (malli Mia), joka on osoittautunut nyt parin viikon käytön jälkeen todella hyväksi ja lämpimäksi! Syy miksi tämä loimi on parempi kuin tavallinen talliloimi löytyy Back on Track tuotteiden erikoiskankaasta. Tuotteet valmistetaan kankaasta, joka heijastaa ruumiinlämpöä takaisin. Wellatex-kangas on kudottua polypropyleeniä tai puuvilla-polyesteriä, johon keraaminen jauhe on sulatettu. Tämä keraaminen tekstiili heijastaa ruumiinlämmön takaisin infrapuna-aaltoina, joka on energiamuoto, jolla on monia hyviä vaikutuksia. Verenkierron tason nousu laukaisee jännittyneitä lihaksia ja auttaa parantamaan suorituskykyä. Pitkäaaltoista lämpösäteilyä hyödynnetään erityisesti vammojen ennaltaehkäisyssä. Täältä voi lukea lisää toiminnasta. 


Loimi siis auttaa selän tai oikeastaan koko sen kosketuspinta-alan alueella oleviin lihaksiin. Aluksi mietin pelkkää selänlämmittäjää, mutta yhteyshenkilöni Back on Trackille suositteli loimea, koska siinä sama vaikutus tulee paljon isommalle alueelle. Selänlämmittäjä on ollut mukana Strömsholman ratsastuskoulussa tehdyssä kaksoissokkotutkimuksessa, jossa eläinlääkärit ja ratsastajat havaitsivat hevosten selän liikkuvuuden parantuneen noin 50% ravissa ja laukassa. Joten oletan, että loimi saisi ihan yhtä hyvät tulokset.

Voitto ei ole kertaakaan loimen käytön aloittamisen jälkeen ollut jumissa ratsastuksen alussa, joten en tiedä onko tämä nyt vain sattumaa, vai auttaako loimi oikeasti näin hyvin! Se selviää varmasti viimeistään sitten, kun lumet alkavat sulaa ja ollaan taas siinä tilanteessa, että kotona ei voi kunnolla ratsastaa. Tällä hetkellä vaikutus on ainakin ollut selvästi huomattavissa, sillä Voitto on tänä talvena ollut aina aluksi normaali jäykempi ratsastaa. Toivotaan, että loimesta on apua sitten kun joudutaan taas vaappumaan jäätiköllä tai ratsastamaan viikosta toiseen kovalla kentällä... Mutta nyt vielä nautitaan ihanasta lumesta ja lämpimästä loimesta!



Loimen ulkopinta on liukas, joten loimeen ei tartu lika niin helposti. Voin siis hyvin käyttää loimea sekä talliloimena että sitten pukea sen myös ihmisten ilmoille päälle. Etukiinnitys oli ihan uusi minulle, enkä ole tuollaista aikaisemmin nähnyt. Se on kuitenkin toiminut hyvin ja loimi on pysynyt Voiton päällä kuristamatta karsinassakin. Voitto on sen mallinen, että loimet helposti valuvat liian taakse.

Loimessa on "vain" 160g täyte, mutta silti se on lämpimämpi kuin Voiton paksuin sisäloimi. Tämä johtuu ruumiinlämpöä takaisin heijastavasta kankaasta. Loimi on tarkoitettu talli- ja alusloimeksi ja olenkin käyttänyt sitä molemmissa tarkoituksissa. Yleensä laitan aina ratsastuksen jälkeen loimen Voitolle ja se saa olla iltaan asti päällä, jolloin vaihdan sen takaisin tavalliseen loimeen. Tai sitten vastaavasti vaihdan illalla tämän loimen ja annan sen olla koko yön päällä. Olen kuljettanut nyt joka kerta tällä loimella ja mielestäni tämä on ehdottomasti parhaillaan juuri kuljetuksessa. Lihakset saavat lämpöä ennen treeniä ja parhaassa tapauksessa jumit aukeavat jo ennen ratsastusta, sitten taas kotimatkalla ratsastuksen jälkeen lihakset pysyvät lämpiminä eivätkä jämähdä kärryssä seisomisesta.


 Oletteko te kokeilleet Back on Trackin tuotteita? Erityisesti juuri loimea tai selänlämmitintä?

Vinkki: Nyt mahdollisuus voittaa BOT tuotteita Blogitallin viikkohaasteissa.
86

lauantai 3. tammikuuta 2015

Turha valmennusreissu

 Harvoin on tullut tehtyä näin turhaa matkaa valmennukseen kun tänään tehtiin. Turha siksi, että ei päästy ollenkaan hyppäämään. Jo viime valmennuksessa sähköt räppi ja maneesissa paloi välillä vain osa valoista tai ei valoja ollenkaan. Silloin oltiin kuitenkin liikkeellä päiväsaikaan, joten pystyttiin ihan hyvin ratsastamaan ilman valoja. Nyt illalla maneesi meni ihan pimeäksi sähköjen katketessa. Siinä sitten jouduttiin aina jonkun aikaa odottamaan ennen valojen syttymistä uudelleen. Yritettiin kuitenkin sinnikkäästi jatkaa, mutta lopulta päädyttiin kaikki yhdessä siihen, että liian vaarallista hypätä kunnolla. Jos sähköt räppäsee pois esteen päällä niin onhan se melko ikävä tilanne...
 

 Tämän päätöksen tehtyämme koitettiin mennä vielä hetki puomeja ja kavaletteja valmentajan johdolla, mutta kun sähköt katkesi jälleen lopetettiin valmennus. Muut lähtivät talliin, mutta itse jäin vielä maneesiin hetkeksi toisen ratsukon kanssa. Ärsytti nimittäin, että maneesille asti raahauduttuamme en saisi edes ratsastettua kunnon treeniä vaan melko kevyen alkuhumppailun. 

Ehdin mennä hetken itsenäisesti molempiin suuntiin puomeja, jonka jälkeen suunnittelin, että hyppäisin ympyrällä kavalettia oven edessä. Ovesta kun tulisi vähän valoa, jos sähköt taas katkeaisi. Juuri kun suunniteltiin kavaletin paikkaa katkesivat sähköt jälleen, jolloin päätettiin lopullisesti luovuttaa. Sähköt eivät olleet kertaakaan pois pitkään, mutta maneesin valot olivat sellaiset hitaasti syttyvät. Jos valot olisivat räppäisseet heti takaisin, oltaisi varmaan voitukkin treenata. Mut nyt oli turhauttavaa odottaa pimeässä maneesissa monta minuuttia ennen kun pääsi taas liikkeelle, kun ulkonakin oli valoisampaa ja kotona olisi päässyt ratsastamaan ihan samanlailla kun maneesilla nyt.


 Sitten itse ratsastukseen. Verkattiin aluksi sileällä ravissa ja laukassa. Voitto oli ihan kiva, ei mikään super, muttei missään nimessä huonokaan. Verkan jälkeen tultiin toisessa päässä ravipuomit ympyrällä ja toisessa päässä laukattiin. Tein tällaisia ravipuomeja vähän aikaa sitten Korholassa, kun ne oli maneesissa valmiina. Silloin homma ei oikein sujunut ja kaikki tuntui vaikealta, liekö huono päivä vain, sillä nyt ravipuomit sujuivat hyvin! Puomit oli siis asetettu ympyrän kaarelle, jolloin hommaan tulee vielä vähän enemmän vaikeutta mitä suoralla olevilla ravipuomeilla. Voitto teki puomeja kuitenkin hyvin ja selkään tunsi oikeasti miten se käytti takajalkojaan. Voitolle oli varsinkin joskus ravipuomit vähän hankalia, mutta nyt se sekoili vain ihan pari kertaa jalkojensa kanssa. Jos jotain positiivista pitää etsiä tästä reissusta, niin tulipa ainakin ratsastettua vähän kevyemmällä pohjalla, sillä kentällä on lunta ihan kivasti vastuksena.


 Harmillisesti tehtiin nyt tällainen epäonnistunut reissu, ensi viikolla uusi yritys!  Ei olisi ollut mikään ongelma, jos näin olisi käynyt silloin kun kotona ei voinut ratsastaa kovien pohjien vuoksi, mutta nyt olisin voinut tehdä kotona ihan samat jutut. Maneesissa oli vielä Sannan valmennuksesta jääneet tehtävät, joita olisi ollut kiva päästä hyppäämään, kun valmennukseen ei päästy. Sanna tulee pitämään normaalit treenit onneksi taas pian, joten sinne siis sitten.

Onko teillä ollut sähkökatkoja maneesissa tai kentällä, kun olette olleet ratsastamassa? Millaisia ravipuomeja yleensä menette?

79

perjantai 2. tammikuuta 2015

Voitto on paras


Viikon Blogihaasteen tehtävänanto kuuluu näin: "Mikä rakkaassa eläimessä on parasta? Onko suosikkisi oma ponisi, tallin kiltein tuntihevonen vai kenties koirasi? Kerro postauksessasi miksi juuri hän on viennyt sydämesi."

Palkintona on Back on Trackin huivi, joten kannattaa osallistua! Itse olen ihan rakastunut heidän tuotteisiinsa, hanskat ovat ohuet, mutta samalla lämpimät ja tallisuojat tuntuvat auttavan Voittoa oikeasti. Pian esittelen myös yhden uuden testaamani tuotteen heiltä... Mutta takaisin itse haasteeseen; osallistua voi täällä!

Voitto on paras, koska se...
... käyttäytyy järkevästi myös vieraissa paikoissa

...haukottelee hassusti

...menee kovaa maastossa

...hyppää hienosti

...antaa tulla halimaan kesken päikkäreidenkin

 ...antaa pusuja

... toimii myös (melkein) ilman varusteita

.. ei karkaa, vaikka tipahdan

...juoksee (nykyään) portille vastaan

...menee kärryyn aina kiltisti

...hirnuu suloisesti

...on vaan paras

46