torstai 24. joulukuuta 2015

Voiton ja minun jouluaatto

Ajattelin tehdä tälläisen aikataulupostauksen mun jouluaatosta. Olen teille tehnyt melkein koko blogihistorian ajan jouluaatosta nimittäin postausta. Samantyylisen tein viimeksi vuonna 2012, mutta kahdesta edellisestäkin joulusta olen kertoillut teille kuvien ja tekstin kera. Jos ne kiinnostaa niin tästä voit kurkistaa vuosilukua klikkaamalla joulupostaukseen 2014, 2013 ja 2012. Nyt sitten tämän jouluaaton pariin:


5.50 Havahduin hereille. Selasin nopeasti puhelimeen tulleet viestit ja jatkoin unia. Nukuin koko yön jotenkin poikkeuksellisen huonosti ja katkonaisesti, joulu varmaan jännitti niin kovasti, ettei unikaan tullut ;)

8.45 Herään lopullisesti, vaikka olenkin jo hetken nukkunut vain puoliksi muiden melutessa niin kovasti. Ensimmäisenä käteen mikäs muukaan kun puhelin. Toistan joka aamuisen rituaalin, snapchat, instagram ja bloglovin.

9.10 Nousin sängystä ja lähdin tekemään aamupalaa keittiöön. Ulkona oli vielä kummallisen hämärää, onneksi kohta alkaa jo päivä pitenemään, inhoan tätä pimeyttä! Aamupalaksi leipää ja karkkia, jouluna saa vähän herkutella.. Kömmin aamupalan kanssa takaisin sänkyyn, pistin uuden lempparisarjani Arrowin pyörimään ja katsoin yhden jakson. 


10.00 Pakko lopettaa sarjan katsominen, vaikka se kovin mua yritti koukuttaakkin. Julkaisen julkaisua odottavat kommentit, vastailen pariin kommenttiin ja julkaisen joulun toivotukset instagramissa ja facebookissa.

10.30 Pelaan Sinin kanssa kaksi matsia biljardia, häviän molemmat. No, Sini onkin treenannut vähän mua enemmän, katsotaan jos vielä joulun treenauksen jälkeen Voittaisin sen!

11.00 Käyn kippaamassa hevosille päiväheinät. Äiti on ne aamulla laittanut ulos seitsemän aikaan, joten nyt vasta pääsin karvakorvia moikkaamaan kunnolla. Ulkona on melko lämmintä, mutta lumet on onneksi säilyneet yön yli maassa. Ihanaa ei tarvitse viettää mustaa joulua.


11.15 Pappa tulee meille ja syödään perinteiset joulupuurot, tosin tällä kertaa jo ennen joulurauhan julistusta. Ehditään juuri sopivasti syödä ja sen jälkeen istahdetaan kaikki tv:n ääreen katsomaan joulurauhan julistusta. 

Tähän väliin muuten pitää sanoa, että meillä katkesi viime jouluaattona tallista sähköt. Tänä jouluna ihan sama juttu tapahtui uudelleen, tosin päivän aikaisemmin. Ihan kummallinen juttu, miten voi olla että sähköt temppuilee ainoastaan tallissa toistamiseen juuri jouluna...!

12.15 Joulurauhan julistuksen jälkeen jatkettiin syömistä herkkujen muodossa.

13.00 Seuraavaksi suunnattiin talliin hoitamaan hevoset. Sinikin lähti kuvaajaksi, vaikkakin oltiin ihan hiukkasen liian myöhään liikenteessä, sillä ihana auringon paiste loppui juuri. Kuvista tuli ainakin pikakelauksella tosi kivoja ja saattekin niitä sitten myöhemmin nähtäväksi. Ratsastuksen jälkeen hevoset pääsivät takaisin ulos, me siivottiin karsinat ja viritettiin havuista ja omenoista karsinoihin hepoillekin jouluyllätykset.

 Tässä otan snäppiin kuvaa, mut löytää sieltä nimellä tiiasuomalainen

15.00 Sisälle tultuamme laitettiin lahjat kuusen alle valmiiksi ja aloin kirjoittamaan tätä postausta. Kuvien muokkaamisessa vierähtikin vähän odotettua pidempään, sillä mun kone vetelee niin viimeisiään jumittumalla ihan koko ajan.. Tämän jälkeen Pinja siirtyi muokkaamaan omat kuvansa mun koneelle, Sini letitti mun hiukset ja mä katsoin taas hiukan Arrowia.

16.20 Pinja kävi laittamassa hevoset sisälle sillä välin kun me pelattiin Sinin kanssa biljardia.

17.00 Pappa tuli meille uudelleen ja syötiin jouluruokaa. Mä en oikein välitä laatikoista tai oikeastaan mistään muusta kun karjalan piirakoista, lohesta ja kinkusta, joten vähän yksipuolisesti tuli pöydän antimia syötyä. Panostan aina makeaan puoleen vähän enemmän ;)

 Nämä kuvat julkaisin jo aiemmin instassa. Heppakuvia löytyy lillivoitto -käyttäjältä ja muita tiiavoitto -käyttäjältä.

18.10 Availtiin lahjat ja niiden parissa vierähtikin sitten pidempi tovi. Pelailtiin Sinin kanssa bilistä, kiharsin hiukset ja tutkailtiin muutenkin uusia lahjoja. Voisin ehkä kuvailla jotain videota lahjoista ja muistakin uusista jutuista tässä pian, katsotaan...

19.50 Mun iltatallivuoro, joten kipaisin kalsareissa nopeasti ruokkimaan hevoset. Laitoin kuusen oksiin muutaman uuden omenan, sillä päivällä laitetut oli jo tuhottu. Hepoille hyvät joulut ja sitten iltapuuhiin sisälle. 

20.45 Kirjoittelen teille tämän postauksen loppuun, suunnittelen vielä katsovani ainakin pari jaksoa Arrowia ja sitten menevän ehkä jo nukkumaan. 




keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Tallivideopostaus!

Päätin heti edellisen postauksen päätteeksi ottaa itseäni niskasta kiinni. Etsiä isoon järkkäriin videokuvaukseen soveltuvan objektiivin, pistää kameran kiinni kameran jalkaan ja lähteä talliin. Ohjelmassa ei ollut mitään ihmeellistä, mutta toivottavasti tämmäinen pieni video piristi :) Nyt mä lähden kuusen koristeluun ja täytyy muuten todeta, että valittaminen kannatti, sillä tänne satoi ihana lumipeite tänään!


maanantai 21. joulukuuta 2015

Motivaatiopula

 Viime joulukuussa näytti näin ihanalle, nyt maa on musta ja vettä sataa...

Tuntuu turhalle tulla teille selittelemään kuinka blogin taso on laskenut ja blaablaa, jokainenhan sen varmasti on huomannut ihan omin silmin. Kuulisitte varmaan mieluummin jotain mukavampaa tai katsoisitte vaikka videota... Kaikenlisäksi inhoan tälläisiä selittelypostauksia, mutta mulla ei ole ollut moneen päivään mitään sanottavaa vaikka olen bloggerin pari kertaa avannutkin, joten mennään nyt tämän kerran.

Alkuun voin todetä, että motivaatio ratsastukseen ja heppailuun ei ole kadonnut. Tai olihan se jossain vaiheessa hukassa, mutta nyt huomaan meneväni ratsastamaan usein ihan hymyssä suin. Vaikka ei sääolosuhteiden takia voidakkaan treenata kunnolla, on pellolla humputtelu, maastoilu ja ilman satulaa ratsastaminen ajanut asiansa. Hevonen on saanut liikuntaa ja minä pienen paon arjesta. Vaikka talliin meneminen joskus uuvuttaakin, siellä kun on ihan oikeasti käytävä joka ikinen päivä, niin ratsastaminen kyllä tuo huonompanakin päivänä sen hymyn huulille. Tuo karvakorva kun tekee aina töitä yhtä iloisella asenteella ja korvat hörössä.

Motivaatio on sen sijaan kadoksissa blogin suhteen. Olen jollain tapaa hukassa, en tiedä mitä tekisin, minulla ei ole ideoita eikä aikaa. Minun blogini perustuu hyvin pitkälti kuviin ja videoihin, ainiin sekin. Joku on onnistunut sekottamaan meidän kameran, eikä kone enää tue sillä otettuja videoita. Olen rampannut ihan kaikkia nappeja, mutta ei vaan onnistu... Videoiden peräänkin on kyselty nimittäin ja niitä pystyisi kivasti kuvaamaan, vaikka olisikin pimeää. 

Luen blogeja, joissa hypätään esteitä, esitellään hienoja valokuvia ja treenataan tavoitteellisesti. Omaa blogia katsoessani en pysty enää tykkäämään siitä, se ei ole sellainen kun haluan. Eikä se voi tällä hetkellä sellainen ollakkaan. Usein huomaan pyöritteleväni ajatusta uudistuksesta päässäni, millainen blogini voisi olla, kun se ei enää pysty olemaan sellainen mitä se jokin aika sitten oli. Täytyisi itse vähän avartaa näkemystä ja keksiä jotain uutta, sillä ihan varmasti uskon siihen, että blogi voi olla hyvä vaikkei treenatakkaan tavoitteellisesti. Ja eihän sitä tiedä, vaikka me vielä treenattaisikin joku päivä, Voitto on nimittäin ollut oikein hyvä viime aikoina :)

Tälläistä ajatuksen virtaa tällä kertaa, nyt palaan vähän kuivemman tekstin pariin. Olisi nimittäin vielä eräs todella kummallinen runo analysoitavana ja sitten pitäisi suunnata talliin. Kertokaa ihmeessä mitä ajatuksia tämä postaus teissä herätii, miten te olette onnistuneet herättämään bloginne uudelleen henkiin tai sopeuttamaan muuttuneeseen elämäntilanteeseen? Onko teillä jotain ideoita, kun treeneistä ei voi enää postailla, mikä kiinnostaa? Joululomalla mulla olisi aikaa tsempata, katsotaan riittääkö tahdonvoima siihen ;)

lauantai 12. joulukuuta 2015

Voitto karkuteillä ja muita kuulumisia


Tänään heräsin ovikellon soittoon. Jatkoin nukkumista kunnes kuulin mistä ovella puhutaan. Voitto oli kuulemma karannut tarhasta ja juoksennellut pitkin pihoja. Olin salamana ylhäällä, vedin ekat vaatteet mitä eteisestä löysin ja juostiin Pinjan kanssa tallille. Saadaan kyllä kiittää meidän naapuria, ettei mitään pahempaa käynyt. Hän oli huomannut Voiton juoksentelavan pihalla ja saanut hepan sitten hapankorppupaketilla houkuteltua meidän kentälle. Siellä se tyytyväisenä seisoskeli, kun käytiin noutamassa se takaisin tarhaan. Tosi kummallistahan tässä on se, että Lilli oli edelleen tarhassa. Tähän asti joko pelkästään Lilli on karannut tai sitten molemmat, sillä Lilli tulee vaikka langoista läpi, jos kaveri viedään kauemmaksi. Jostain syystä Lilli ei nyt sitten ollut karannut Voiton matkassa. 

Karkaaminen tosiaan oli ihan meidän moka. Meillä on tarhassa kaksi porttia, joista molemmat olivat ilmeisesti illalla jääneet Pinjalla auki. Äiti ei sitten aamutallissa pimeässä ollut sitä huomannut ja Voiton ei ollut tarvinut kuin kävellä ekasta portista ulos. Meillä on kuitenkin varmistuksena myös toinen portti, jottei hevoset pääse karatessaan tielle tai muutenkaan meidän pihaan huitelemaan. Sen yli Voitto on ilmeisesti sitten hypännyt, sillä ei muutakaan vaihtoehtoa oikein ole. Onneksi hevonen oli kunnossa ainakin heti tapahtuman jälkeen ja jatkossa kaikki tarkistaa varmasti tuplasti onko molemmat portit kiinni ;)



Sitten ratsastuskuulumisiin. Täällä on ollut jo ties montako päivää kenttä jäässä, joten en ole varmaan viikkoon laittanut Voitolle satulaa. Ollaan sitten köpsötelty ilman satulaa kentällä ja käyty maastossa pari kertaa. On saanut keksiä ties mitä tehtäviä, sillä vähän alkaa jo kumpaakin osapuolta varmaan käyntijumppa tympimään. Ollaan tehty avoja, väistöjä, siirtymisiä jnejne. Etenkin siirtymiset on muuten tosi kivoja tehdä ilman satulaa. Voitto pysähtyy nimittäin syvään hengittämällä. Satulan kanssa tämä hengittely ei pelkästään toimi, mutta kun satulaa ei ole välissä on siirtymiset ihanan helppoja.

Toivotaan nyt, että tulisi joko lunta reippaasti tai sitten pysyisi ihan kunnolla plussan puolella, jotta pystyisi ratsastamaan kunnolla. Iltalehdestä taisin lukaista, että lunta on luvattu jouluksi joka puolelle Suomea, joten pidetään peukut pystyssä nyt!

Mun blogi on nyt ollut pidemmän aikaa horroksessa, enkä vieläkään uskalla mitään virkoamista luvata, sillä kevään ylppärit lähenee uhkaavasti. Mulla ei suinkaan ole mitään kevyitä jaksoja koulussa, vaikka moni abivuoden kaveri käykin vaan pari tuntia viikossa koululla... Koulun jälkeen käyn usein sitten vielä salilla, jolloin olen kotona vasta pimeällä ja pimeällä ei mustasta hevosesta saa kivoja kuvia. Mun pitää muuten kirjoitella kokemuksia teille tuosta salitreenistä, harmi kun nyt ei treenata kunnolla, niin ei pysty oikein kertomaan vielä sen vaikutuksia ratsastuksen puolelle. Nämä kuvat on otettu perjantaina, jolloin mulla oli palautuspäivä ja pääsin poikkeuksellisesti jo 12 koulusta. Päästiin ottamaan Sinin kanssa kuvia ihan oikeasti valoisassa, vaikka pian ratsastuksen jälkeen alkoikin jo hämärtää.

keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Apua hengitysteiden ongelmiin


Olen täällä bloginkin puolella maininnut, että lievät hengitysongelmat on meitä vaivanneet jo jokusen vuoden. Eläinlääkärikin on tätä tutkinut, mutta hengityselimistö oli tähystyksessäkin sen verran ok, ettei mitään isompaa tarvinut rueta tekemään. Talli-ilma on hyvä, hevoset on paljon ulkona ja kaikki olosuhteet on muutenkin kunnossa, joten tilannetta jäätiin vaan seurailemaan. Voitto tosiaan oireili yskähtelemällä limaista räkää ratsastuksen alussa ja joskus aamuisin tarhaan kävellessä.

Sain yhteistyötarjouksen Speedexiltä, jolla on uusi ja helppokäyttöinen verkkokauppa, jossa myydään monenlaisia lisäravinteita ja rehuja. Mietin jonkun aikaa RespirAid (hengityselinten terveyttä hevoselle) ja FlexAbility (nivelaine hevoselle) välillä, mutta lopulta päädyin hengityselinten terveyttä edistävään tuotteeseen, sillä ajattelin sitä testaamalla saavani mielenkiintoisemman postauksen kirjoitettua. Nivelaineen tehoa kun ei välttämättä oikein huomaa käytännössä, vaikka ne hyödyllisiä ovatkin. RespirAidin, jonka tehon huomaa lyhyemmässäkin ajassa ja selkeästi, testaaminen oli kuitenkin mielenkiintoinen kokemus ja toi meidän ongelmiin helpotusta!


Aine toimi meillä varsin hyvin ja olisi varmasti toiminut vieläkin paremmin, jos Voitto-herra olisi sitä suostunut syömään.. Ensimmäiset päivät sujuivat hyvin, mutta parin päivän jälkeen hevonen jätti ruokia syömättä eikä suostunut syömään edes puoleen pienennettyä annosta. Jouduin siis syöttämään Voiton nirsoilun takia ns. ylläpitoannosta, joka on puolet pienempi hengitystieongelmaisen annoksesta. Hyöty olisi varmasti ollut näkyvämpi, jos Voitto olisi suostunut syömään tuota neljä mittaa päivässä.

RespirAid sisältää antioksidantteja, joiden on osoitettu vähentävän hengitystietulehdusta ja hengityselinongelmien kliinisiä oireita. Jauheesta löytyy myös aineita jotka ovat tärkeitä solukalvojen terveydelle ja kivun- sekä tulehduksenlievitykselle. Tarkan listan jauheen sisältämistä ainesta löydät täältä. Jotakin voi hirvittää suolainen hinta, mutta näissä hiukan kalliimmissa tuotteissa on oikeasti niitä auttavia aineta. Kaupan hyllyiltä löytyy monia muitakin hengitysongelmiin tarkoitettuja tuotteita, mutta ne sisältävät harvoin näin paljon vaikuttavia aineita. Lisäksi purkki on ollut todella riittoisa, sillä olen syöttänyt sitä nyt reilun kuukauden eikä olla vasta kun puolenvälin paikkeilla. 

Suosittelen kaikkia siis kokeilemaan, meillä tästä oli oikeasti selvästi apua!
Onko teillä kokemuksia tästä aineesta? Mitä lisäravinteita te syötätte? Yskiikö teidän hevoset ratsastuksen alussa?

tiistai 1. joulukuuta 2015

Joulukuun ensimmäinen

Tänä vuonna ei tullut perinteistä joulukalenteria, sillä mulla ei vaan yksinkertaisesti ollut aikaa sitä valmistella. Syksyllä vielä suunnittelin luukkuja innoissani, mutta sitten yhtäkkiä olikin joulukuu eikä yhtään luukkua suunnitteluastetta pidemmällä. Yksi ongelma oli myös se, että tuntuu, että olen kaikki mahdolliset erikoispostaukset jo keksinyt. Yksi haaveeni oli tehdä joulukalenteri, joka olisi täynnä arvontoja, kuten monessa lifestyleblogissa. Mutta sekin sitten jäi kun 24 yhteistyökumppanin etsiminen olisi ollut hevospiireissä hiukan liian iso työ, eikä pienet oma ostamat lahjat mielestäni ole ihan sitä mitä haluaisin koko joulukuun ajan teille arpoa. Ehkä tämäkin vielä joskus toteutuu, kun tarttuu toimeen tarpeeksi ajoissa ;)

Nyt voidaan kuitenkin muistella vähän menneiden vuosien kalentereita. Tässä mielestäni kahdeksan onnistuneimpaa kalenterin luukkua, jotka ovat jopa toisen katselukerran arvoisia, mutta kurkata kannattaa varsinkin jos on uusi lukija! Muistatteko muuten nämä kaikki jutut, onko joku lukenut jo vuoden 2011 joulukalenteria?

1. Vuoden 2013 kalenterista löytyi neliosainen joulusarja, joka kuvattiin Vekin ja Lokin kanssa. Kuvaaminen oli hirveän hauskaa ja tähän tuli panostettua aikaisempia videoita enemmän. Kaikki jaksot näet alla olevalta soittolistalta.

2. Toisena suosikkina toisen joulukalenterin yli 10 osainen sarja, jota katsoessa saa kyllä hävetä silmät päästään.. No, onhan tuosta jo kolme vuotta aikaa ;) Tykästyitte kovasti Irmeli-hahmoon, joten teimme tähän Vekin ja Lokin kanssa jatko-osan kesällä. Se löytyy täältä.



3. Vaikka tämä ei varsinaisesti joulukalenterissa ollutkaan, sillä viime vuonna en sellaista tehnyt, niin tämä on silti ihan ehdoton lahjavinkki omalle hepalle! Tein nimittäin omakeksimällä reseptillä hevosille nameja, josta ne tykkäsikin tosi paljon. Ohjeen videon kera löydät täältä.


4. Vanhoja valokuvia on ihana selailla ja tähän postaukseen kuvasin vanhoja valokuva-albumeita vuonna 2012. Tälläisen voisin tehdä toistekkin, kuvia nimittäin riittää!


5. Minna on vieraillut kahteen otteeseen meidän joulukalenterissa kertomassa ammattilaisen näkökulmasta klippauksesta sekä hieronnasta. Molemmat jutut ovat yhä edelleen ajankohtaisia ja niissä on paljon informaatiota. Klippausjutun voit lukea tästä ja hieronnasta kertovan jutun tästä.


6. Yksi kaikkien aikojen hauskimmista videoista, siis tekemisvaiheessa, on ollut meikki silmät sidottuna. Tehtiin molempien blogeihin omat versiot ja alla näette version, jossa mä teen Pinjalle meikin silmät kiinni. Pinjan meikki mulle löytyy täältä.


7. Joulusiivous on ollut joulun aikaan yksi kaikkien aikojen toivotuimpia videoita tämän vuonna 2011 tehdyn videon jälkeen ja toteutettiin sitten sama idea uudelleen vuoden 2013 joulukalenterissa. Kultasiko aika muistot vai oliko tuo vuoden 2011 video oikeasti muka niin hyvä mitä teidän toiveista voisi käsittää..;D Alla oleva upotettu video on siis se uudempi versio pari joulua sitten.


8. Yksi hyödyllisimpiä vinkkejä bloggaaville lukijoilleni talven varalle tuli esitettyä vuonna 2012. Helppo tapa saada kuviin paljon valoa oikeastaan millä tahansa ohjelmalla. Tarkat ohjeet löytyy täältä.



Ihanaa joulukuuta kaikille!
Nyt voi esittää toiveita joulukuun postausten suhteen, jotain erikoista nimittäin teille voisin väsäillä!

lauantai 28. marraskuuta 2015

Villivarsa liinan päässä


Eilen kipaistiin heti koulusta tultua Pinjan kanssa talliin, sillä haluttiin nappasta pari kuvaa blogiin. Koeviikon takia päästiin normaalia aikaisemmin, mutta silti pimeys yllätti meidät ja kuvista ei nyt ihan niin kivoja tullut mitä oltaisi toivottu. Edellisen postauksen kuviin verrattuna tausta on myös harvinaisen ankea, sillä lumet sulivat juuri pois. Heppojen kannalta hyvä, sillä kenttä on ihan sula ja päästään nyt taas kunnolla ratsastamaan!

Harjasin Voiton pikaisesti, heitin juoksutuskamat niskaan ja lähdettiin kentälle kävelemään alkukäyntejä. Kuvasin siinä samalla teille liveä Periscopella ja moni näkikin miten villillä päällä Voitto oli. Edellisenä päivänä olin ekaa kertaa moneen päivään päässyt liikuttamaan sitä kaikissa askellajeissa, mutta virtaa riitti säiden takia pidetyn kevyemmän jakson takia silti!

Annoin Voiton hölkätä molempiin suuntiin omaa tahtia mummoravia, jotta paikat vähän vertyisivät. Tämän jälkeen otin sen sitten hetkeksi vähän pienemmälle ympyrälle, jotta saisin Voiton oikeasti liikkeelle niin, että takajalatkin tekevät muuta kun laahaavat perässä. Kun Voitto liikkuu hyvin pienellä ympyrällä, päästän sen isolle ympyrälle, josta sitten aina tarpeen vaatiessa eli vauhdin hidastuessa pyydän sen pienemmälle ympyrälle. Voitto nimittäin tasan tarkkaan tietää mihin asti piiska yltää, joten ei tarvitse heppaa pyytää kun pienemmälle ympyrälle niin se tajuaa pistää takajalat liikkeelle.

Ravin jälkeen otin laukkaa, joka oli edellisenä päivänä ollut vähän vaivalloista. Nyt laukat ei kuitenkaan vaihdellut turhaan ja Voitto laukkasi varsinkin vasempaan kierrokseen tosi nätisti. Oikeaan kierrokseen se sitten päätti vetää pikku rodeot, kuten noista kuvistakin näkee. Heitin siinä sitten raipan maahan kun tuntui ettei heppa rauhoitu millään, vaikka melkein jo tiesin mitä seuraavaksi tapahtuu. Voitto nimittäin vetää yleensä tuollaisten hepuleiden jälkeen liinat kiinni ihan yhtäkkiä, pysähtyy ja käänty mua päin eikä suostu palaamaan enää ympyrälle. Mulla ei sitten tietenkään ole raippaa, kun olen sen maahan heittänyt, jotta heppa rauhoittuisi.
Mun arvaus osui oikeaan, sen verran hyvin jo hepan tunnen. No, eikun raippa maasta käteen ja uudelleen ympyrälle. Sama rodeo jatkui, mutta nyt pidin raipan kädessä, sillä suuntaa ei voi omatoimisesti alkaa vaihtamaan. Lopulta heppa sitten rauhoittui ja otettiin vielä pari hyvää pätkää ravissa sekä laukassa. Liinassa on ihan hyvä välillä purkaa ylimääräistä virtaa, joten ei pidä siitä hevoselle pahastua :)


keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Pysy mukana menossa

Nykyään blogien ympärillä pyörii monia muitakin sosiaalisen median kanavia. Bloggaaminen vaatii aikaa, paneutumista ja tietokoneen avaamista - tosin niin vaatii youtubekin, mutta muuta sosiaalisen median kanavat kuten Instagram, Snapchat ja uusimpana Periscope päivittyvät täysin reaaliajassa kiireenkin keskellä. Monet lukijat ovat blogin muutkin viestintäkanavat löytänyt, mutta ajattelin nyt taas muistutella uusista ja vanhemmistakin jutuista. 


Facebook alkaa olla jo vähän menneen talven juttuja, mutta itsekkin sitä käytän uutisten seuraamiseen, joten tulee sinne varsinkin uusien postausten linkit jaettua. Vanhmetta ihmiset löytävät myös yleensä tien blogiini Facebookin kautta, jonka lisäksi Facebookissa tehdyt julkaisut leviävät myös niiden feediin, jotka eivät blogia seuraa ja näin ollen uusia lukijoita tulee aina tasasin väliajoin. BLOGIN FACEBOOKKIIN


Instagram on viime aikoina ollut kovasti pinnalla ja siellä mulla onkin kaksi tiliä, toinen hevoskuville ja toinen muille kuville. Instagramiin lisään vähän tarkemmin harkittuja kuvia, joiden käsittelyyn ja ottamiseen käytän aikaa esimerkiksi arkisempaa Snapchattia enemmän. Hevoskuvat löytyvät @LILLIVOITTO -käyttäjältä ja muut kuvat @TIIAVOITTO -käyttäjältä. Tosin harkitsen tuon toisen käyttäjän nimen muuttamista, mutta jotenkin tuntuu kummalle lähteä muuttamaan nimeä, onhan siitä tullut jo jonkinlainen tavaramerkki...
Snapchatissa hoituu nykyään niin kavereiden kanssa viestittely kun teille lukijoillekkin tärkeiden ja nopeasti tietoisuuten haluttujen asioiden kertominen. Ihan ehdoton lempparisovellus tällä hetkellä! Kavereiden kanssa tästä on myös saanut hauskan pelin, snäppiputkien keräämistä, paraskaverilistalle pääsemistä yms. Kannattaa kysyä kaverin apua, jos sovellus on vieras vielä. Itselläkin meni tosi pitkään ennen kun kaverin avustuksella hiffasin miten tämä toimii. Mun Snapchatin löytää nimellä TIIASUOMALAINEN, sieltä näkee mun mystoryn, mutta snäppejä mulle ei valitettavasti voi laittaa kun kaverit :/


Ihan uusin juttu on Periscope, johon tutustuin itsekkin vasta eilen. Palvelun kautta voi lähettää puhelimeen livelähetystä. Joskus aikaisemmin tehtiin jonkun toisen ohjelman kautta Pinjan kanssa paljonkin livejä, mutta se sitten jäi ohjelman hankaluuden vuoksi. Tää on kuitenkin ihan huippu ja helppokäyttöinen ohjelma, jolla kuvasin juuri äsken ekan liven. Kun alatte seuraamaan mua, niin teille tulee aina puhelimeen ilmoitus kun kuvaan. Samalla voi sitten kysellä ja kommentoida. Mut löytää sieltä nimellä TIIAVOITTO.

Youtube ei ehkä kummempia esittelyjä kaipaa, enkä sitä välttämättä ihan samanlaiseksi kanavaksi laskisikaan kuin edelliset. Täältä meidän kaikki videot kuitenkin pääsee näkemään.
Olisi kiva myös kuulla teidän mielipiteitä asiast? Mitä kanavia seuraatte, miksi? Mitä ette, miksi? Lukeeko jok ihan vain pelkkää blogia?

ps. Vitsi mua ärsyttää, kun en saanut tota Instagramin kuvakkeesta samanlaista kun näistä muista... 

lauantai 21. marraskuuta 2015

Talviset terveiset


Huh.. Reilusti yli viikko edellisestä postauksesta ja ensimmäistä kertaa moneen päivään istahdan koneen ääreen. En tiedä mihin kaikki aika oikein valuu. Koulujuttuja on ollut tehtävänä, essettä ja kirjan lukemista - sellaisia joita ei voi oikein hutiloida tai skipata. Täytyy nyt mainita, että tästä blogin kirjoittamisesta on kyllä ihan valtava hyöty mulle äidinkielessä ja toki muissakin aineissa, joissa kirjoitetaan esseitä. Viimeinen otsikkoesse oli omasta mielestäni surkea, kirjoitin sitä pienissä pätkissä kiireessä, enkä edes lukenut kertaakaan läpi valmiina kun tiesin lopputuloksen olevan sekava ja huono. No, tuloksena oli sitten 50-55p/60p, jotka on siis minulle ainakin tosi hyvät pisteet.

Nyt eksyin vähän varsinaisesta postausaiheesta, mutta koulujutuista nyt samalla vähän lisää, ne kun kuitenkin monia tuntuu kiinnostavan. Ilmottauduin juuri kevään ylppäreihin, joissa kirjoitan enkun, pitkän matikan, äikän ja uskonnon. Kohta pitäisi varmaan taas alkaa tosissaan lukemaan... Syksyn tuloksetkin tulivat juuri. Mun bilsahan lähti laudaturina koulun opettajan tarkistamana, mutta tipahti sitten kyllä valitettavasti E:ksi. E on kuitenkin ihan mun oikeaa tasoa, joten eipä tuo paljoa harmita.


Sitten Voiton kuulumisiin. Voitto on ollut tosi hyvä! Ollaan käyty kerran Terhin silmän alla treenaamassa ja menty muuten kotona. Voitto on liikkunut puhtaasti joka kerta, parina kertana mm. vapaapäivän jälkeen se on ollut alkuun hiukan epämääräinen, mutta Terhin ohjeita noudattaen se on siitä nopeasti vertynyt. Tosin treenaaminen tyssäsi lumien sadettua maahan... Tänäänkin ratsastin valehtelematta 10 minuuttia, sillä koko ajan oltiin nenillään kamalien tilsojen takia. Toivotaan, että tämä sää tästä nyt muuttuisi pian johonkin suuntaan ja että kengitys olisi pian. Hevosilla on kyllä ollut hokit jo jonkin aikaa, mutta tilsakumeja ei vielä silloin laitettu.

Kaksi edellistä viikkoa mentiin aika reippaalla tahdilla, joten nyt tämä viikko on jo säiden puolesta otettu kevyesti. Eläinlääkäriinkin oltiin jo yhteydessä ja sovittiin, että jossain vaiheessa piipahdetaan kontrollikäynnillä. Ohjeeksi tuli sähköpostin välityksellä, että hypätä ei saa kuukauteen, mutta me kyllä odotetaan siihen klinikkaan asti. Turha pilata mitään hopulla, vaikka nyt alkaa siltä näyttämään, että jalka ihan oikeasti taitaa kestää myös tätä rasitusta. Ihan huippua!


Juoksutus on nyt tullut osaksi meidän viikko-ohjelmaa ja täytyy sanoa, että vitsi miten hyvä liikuntamuoto juoksutusvyöllä ja sivuohjilla. Ilman apuohjia juoksuttaminen on mielestäni oikeastaan turhaa, rasittaa vaan jalkoja. Voitonkin sivuohjat on usein melko löysällä, mutta kuitenkin tukemassa hevosta. Ostettiin vielä ihan oikea juoksutusvyö, joten selkäkin pääsee työskentelemään vapaammin kun satulan kanssa. Olen juoksuttanut Voiton aina vapaan jälkeen, sillä liinassa se vertyy paljon nopeammin kun ratsain.

Moni on kysellyt joulukalenterin perään, mutta nyt tuntuu sille, että en taida olla semmoista tänä vuonna tekemässä.. Ei millään riitä aika kaiken muun elämän rinnalla, jonka lisäksi tuntuu, että olen kaikki mahdolliset erikoispostaukset tässä vuosien saatossa jo toteuttanut. Koitan kuitekin jotain jouluspeciali kehittää!

keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Puhelimen tyhjennys

Taas olisi aika esitellä pari puhelin räpsyä teille. Moni näistä ollut snäpissä tai instagramissa jo, mutta mukana varmasti jotain ennennäkemättömiäkin kuvia. Nämä kaikki on kuvattu tässä syksyn aikana koulun alun jälkeen, paljon olisi uusiakin räpsyjä puhelimessa, mutta säästetään ne seuraavaan postaukseen, jonka voisinkin tehdä heti kuun vaihteessa.

Instagram: tiiavoitto & lillivoitto
Snpachat: tiiasuomalainen

Snapchattiin tulee otettua paljon ihan arkisia kuvia, joita ei ole aseteltu tai muutenkaan mietitty yhtä tarkkaan kun Instagramissa. Tässä mansikkasmoothiet ja Voiton kanssa pusukuva. Mun snäppi tosiaan on tiiasuomalainen, siellä voi katsoa mun my storya, mutta mulle ei voi periaatteessa lähettää snäppejä paitsi aina joskus kun laitan tilini julkiseksi. Siitä kyllä infoan aina erikseen.!


1.Joe Blascon meikkejä aseteltuna. Näistä on muuten tosi kovassa käytössä olleet oikeastaan kaikki paitsi poskupuna ja luomivärit, sillä niitä multa löytyy lähes identtisiä jo entuudestaan. Varsinkin punaisuuden neutralisoijaa ja huulipunoja suosittelen! Tässä postaus näistä. 2&3. Iltaa lähdössä viettämään kavereiden kanssa. Kuvattiin muuten juuri friend tag, sen voi katsoa täältä. 4. Yksi tän hetken ihan lempparibiiseistä. Kuunnelkaapa, ihana!

Snapchatista taas pari kuvaa. Paistettiin takassa pitkästä aikaa vaahtokarkkeja, oli muuten aika hyviä! Toisessa kuvassa lenkkeilemässä ihanassa syksysäässä, enää ei tosin ole ihanat säät lenkkeillä...

Innostuin yhdessä vaiheessa ihan mielettömästi aikuisten värityiskirjoista. Kannattaa tsekata tämä postaus, jos kiinnostaa miten saat tehtyä itsellesi ilmaiseksi värityskirjan! Toi oli tosi reuntouttavaa ja hauskaa puuhaa, korvas mulla hyvin sellaisen turhan netflixin katselun.

1. Herkkuaamupalaa. Bulgarian jogurttia, auringonkukan siemeniä, banaania ja hunajaa. 2. Ihana House of Brandonilta saatu Makian pipo ekaa kertaa päässä. 3. Koulun vessassa on niin kiva valo ottaa kuvia, tausta tosin ei ole mikään paras ;) 4. Oli muuten hyvää ja makeaa tää uus BJ.

1&2. Super helppo DIY-vinkki kaikille. Kieputin jouluvalot peilin ympärille ja tuli ihan älyttömän kiva ainakin mun mielestä! Noi tosin on sellaiset helminauhassa olevat vähän kivemman näköiset, mutta voisi toimia ihan peruvaloillakin. Ja tekemisessä meni pari minuuttia! 3. Rakkaudesta se hevonenkin potkii vai miten se meni... 4. Ihania syksyn värejä oli puissa vielä jokin aika sitten

Mitä mieltä olette, pitäisikö nämä postaukset siirtää toiseen blogiin vai meneekö nämä täällä heppajuttujen lomassa?

sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Onnellinen


Voiko olla ihanampaa tunnetta kun laukata omalla maailman parhaalla ja kivuttomalla hevosella ympäri maneesia

Lauantaina lähdettiin taas Terhin silmän alle maneesille. Voitto oli liikkunut edeltävän viikon ihan hyvin. Liinassa puhtaasti ja ratsastaessa vähemmän epäpuhtaasti kun normaalisti. Puhuttiin satulan sopivuudesta ja juoksutinkin hevosen sitten satulalla, satula on hyvä, ongelmat ei johdu siitä. 

Juoksutuksen jälkeen kipusin selkään ja tein terhin ohjeiden mukaan kaikissa askellajeissa avoja ja vähän muutakin jumppaa. Mun hevonen ei ontunut yhtään ainotta askelta. Ei silloin liinassa alkuun. Eikä ratsastaessakaan. Ihan kun mitään taukoa ei olisi ollutkaan. Voitto meni niin kivasti ja  vitsi että oli ihanaa ratsastaa! 

Töitä on edessä paljon ja jalka voi viellä alkaa oireilemaan rasituksessa, mutta just nyt näyttää hyvälle. Näyttää sille, että mä en ole vain saanut Voittoa selästä käsin kunnolla liikkeelle jolloin sen kroppa ei ole päässyt aukeamaan ja näin ollen se on koko ajan vain mennyt enemmän ja enemmän jumiin. Nyt edetään rauhassa. Seuraavalla viikonloppuna treenaillaan taas Terhin silmän alla ja Terhi ratsastaa joku päivä itse Voiton.

Mä en nyt keksi muuta sanottavaa, ehkä analysoin tätä paremmin joku toinen päivä. Nyt oon vaan ilonen