torstai 31. lokakuuta 2013

Kisavideopostaus Suonenjoki

Varsinaiseen postaukseen tästä linkistä

72

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Inspiroiko blogini sinua?



Joku siellä ruudun toisella puolella oli vinkannut blogistani varmaan tuohon kilpailuun, olenkin mukana ihan suuressa kategoriassa johon kuuluu paljon mun lemppariblogeja, jotka kuuluvat samalla ihan Suomen parhaisiin bloggaajiin. Lukijat saavat nyt käydä äänestämässä omaa lemppariaan eri kategorioissa täälläVoiko tämä mun kilpakumppaneisiin verrttuna pikkuinen blogi olla Suomen inspiroivin blogi? Sen päätätte te! Jos pidät blogistani ja haluat antaa äänesi minun blogille löytyy se ihan lifestyle-kategorian loppupuolelta. Yli 18-vuotiaiden on äänestäessä mahdollista voittaa lippupaketti Inspiration Blog Awards -juhlaan 16.11.


Samalla olisi mukava kuulla vastauksia otsikon kysymykseen liittyen:

mikä on se juttu miksi tätä blogia luet?

115

tiistai 29. lokakuuta 2013

HIHS ostokset

Parempi myöhään kun ei milloinkaan, mutta tässä tää nyt on:


Mitä te ostitte tänä vuonna?

ps. edellisen postauksen kommentteihin koitan vastata kunhan pääsen kotiin.
82

maanantai 28. lokakuuta 2013

Pitkästä aikaa kisoissa


c Sonja Herranen

Moi! Pitäisi olla liikuttamassa heppaa, pakkaamassa huomista Helsingin reissua varten sekä tehdä läksyjä. Arvaatte tietty, että mä valitsin tän koneella istumisen. Pakko päästä kirjoittamaan eilisistä kisoista, vielä kun asiat on tuoreessa muistissa. Pitkää tekstiä en nyt ehdi kirjoittaa, mutta näette tarkemmin päivän tapahtumat tulevalta videopostaukselta. Tämän postauksen tarkoitus on lähinnä analysoida ratoja ja päivän fiiliksiä. Kisat olivat siis aluekilpailut, jossa tosin oli melko vähän osallistujia eikä juurikaan ketään mun tuttuja. Minä menin tuttuun tapaan 90cm ja 100cm luokat. 90cm oli tyyliarvostelu, mun eka sellainen, joten jännityksellä odotin minkälaiset paperit sieltä tulee. Onneksi tuli ihan hyvät.

Normaalista kisakokoonpanosta poiketen kisahoitajana oli Pinjan sijaan nuorin siskoni Sini ja tietysti äiti. Sinistäkin oli jo hirveästi apua. Ysikympin rata vaikutti tosi simppelille, vain kahdeksan estettä.  Voitto oli tosi villi alkukäynneissä, mutta rauhoittua onneksi  verkkaan mennessä. Voitto rakastui muuten suunnattomasti yhteen pieneen poniin, joka oli kävelyalueen vieressä. Ne kupsuttelivat sekä purivat toisiian leikkisästi. Voitto oikein juoksi aina sen luokse kun kävin kävelemässä kauempana, söpöä!

c Jenna Puranen

Ekan luokan verkka meni hyvin. Olin päättänyt radankävelyssä mennä yhden vähän lyhyemmän tien, koska en kokenut tarpeelliseksi kiertää koko maneesia, vaikka kyseessä olikin tyyliarvostelu. Tie ei siis ollut mikään uusintatie. Olin vikassa verkkaryhmässä toiseksi viimeinen, enkä nähnyt kenenkään tekevän suunittelemaani tietä. Joten ajattelin, että tää on tyyliarvostelu ja pitää tehdä pitkät ja siistit tiet. Tästä opimmekin, ettei pidä tehdä niin kuin muut tekevät. Tuomarin kirjoittaessa edellisen arvostelua ehdin käppäillä maneesissa melko pitkään. Rata alkoi hyvin, oikeastaan yhtään tosi huonoa kohtaa ei koko radalla ollut. Paikat olivat melko hyvin kohdallaan, vähän pohjaan muutama mutta ei kuitenkaan huono. Radan jälkeen fiilikset olivat hyvät ja radasta jäi tosi kiva fiilis, olipas se helppo!



linkki videoon

Arvostelupaperin nähtyäni mua alkoi kuitenkin ärsyttämään, arvatkaa ketkä saivat yliajasta vihepisteitä ja siitä johtuen tietysti tyyliarvostelun pisteisiin miinusta. Olisin saanut 34 pistettä, mutta yliajan takia siitä vähennetiin kaksi pistettä eli lopullinen tulos oli 32pistettä. Olin ensimmäinen ei-sijoittunut ja 34 pisteellä olisin ollut 4.sijalla.. En sitten tiedä, olisiki jostakin vähentynyt pisteitä, jos olisinkin tehnyt sen suunittelemani lyhyemmän tien. Pitää olla kuitenkin tyytyväinen, hyvä ratahan se oli eikä ne ruusukkeet tärkeintä ole.

Tässä vielä arvostelu:
1.1 Ratsastajan istunta esteiden välillä - ratsastajan vaikutus
"Vähän enemmän painoa jalustimille" numero 7

1.2 Ratsastajan istunta esteillä 
"Ylävartalo sukeltaa" numero 6.5

2.1 Oikeat tiet
"Käytä tilaa kaarteissa" numero 6.5

2.2 Tempo, tasapaino, rytmi
"Huomio myötälaukat" arvosana 7

3.1 Kokonaisvaikutelma ratsukosta
"Vahvan näköinen hevonen johon ajoittain vaikea vaikuttaa, paljon aineksia hyvään suoritukseen" numero 7

Yhteensä 34p
mutta -2 pistettä yliajasta
lopputulos 32p

c Jenna Puranen

Olen tyytyväinen tuohon arvosteluun, ihan meidän tason mukainen. Voitto oli oikeasti yllättävän vaikea ratsastaa, ei se normaalisti ole kisoissakaan noin vahva suusta. Myötälaukkojen kanssa on kotonakin vähän ongelmia, saatikka sitten kisoissa kun Voitto kuuntelee yliherkästi mun apuja ja sen takia vaihtelee laukkoja miten sattuu. Kaarteiden rasastuksesta oli jo Sannan treenissä puhetta, siihen pitää kiinnittää edelleen huomiota varsinkin näin maneesikaudella, kun tilaa ei ole tuhlattavaksi. Ainoa ihmetyksen aihe oli tuo ylävartalo sukeltaa, tiedän ettei mun ylävartalo tai muutenkaan esteistunta ole täydellinen varsinkaan esteeltä alastullessa. Mutta pitää kysäistä valmentajilta, varsinkin Sannalta miten mun pitäisi siellä hypyssä sitten olla.


Linkki videoon

Metrin rataan tutustuminen olikin heti perään. Esteet olivatkin heti vähän isompia. Metri on tuntunut ulkona oikeasti ihan hirmu pienelle, mutta heti kun saman korkuinen rata on maneesissa niin näyttää paljon isommalta. Metrin verkassa otin melko vähän hyppyjä, kun takana oli kuitenkin juuri  hypätty 90cm rata. Itse rata lähti hyvin käyntiin. Ykköselle hyvä paikka, samoin kakkoselle ja sitten töks. Paikka ei osunut, uusi lähestyminen ja yli vaikka tulikin hiukan pohjaan. Seuraavalle esteelle eli neloselle järjettömän idiootti ratsastus mun osalta ja toinen kielto. En ymmärrä miksi, miksi, MIKSI, teen tälläisiä mokia varsinkin kun ollaan kisoissa. Edellinen rata tuntui niin helpolle ja sitten metri, jonka piti mennä hyvin meneekin ihan plörinäksi. Ja ei siinä mitään, jos heppa olisi kieltänyt ns. turhaan, mutta kun nuo kiellot olivat ihan kuskin mokia. Tuuppaan, heitän ohjat pois, en tee yhtään mitään jnejne. Virhestä oppii, ensi kerralla sitten koitan muistaa ratsastaa..

Paikalla oli yllättävän paljon mun lukijoita, välillä vähän häiriöksikin asti. Kisat on sellainen tilanne, jossa mä en välttämättä voi koko aikaa puhua eikä Voittoa voi joka välissä tulla moikkaamaan. Pitää keskittyä suoritukseen, hoitaa hevosta eikä silloin ole kiva jos kymmenen ihmistä tuijottaa vierestä :D Kiitos kuitenkin kaikille joka tulivat moikkaaman, suurin osa osasi onneki valita hyvän hetken.

c Jenna Puranen

103

perjantai 25. lokakuuta 2013

Häirikkö siivouspäivänä

Perjantai ilta tulikin vietettyä tallissa imuroiden ja siivoten. Pöly oli laukaissut aiemmin päivällä palohälytyksen tallissa, mutta onneksi siellä ei sitten oikeasti palanut mikään. Imuroitiin kuitenkin kaikki seinät ja pinnat jolle pöly laskeutuu. Pölyä olikin paksu kerros esimerkiksi kaltereiden päällä. Siivouksessa ei kauaa kestänyt ja oltaisi selvitty nopeamminkin ilman tätä yhtä nimeltämainitsematonta häirikköä. Jos joku ihmettelee miksi Voitto on käytävällä kun kerran häiritsi, niin sen karsinaa imuroitiin/siivottiin samaa aikaa. Jolloin siellä ei tietenkään voi heppaa pitää.


103

Oletko katsonut jo nämä videot?

Lukijoita on kolmessa vuodessa kertynyt jo huimat 6000, uskomatonta ja kiitos ihan jokaiselle! Olisi kiva kuulla, löytyykö joukosta niitä jotka ovat meidän menoa seuranneet useamman vuoden ajan tai jopa ihan alusta asti? Siellä lukijoissa on varmasti myös paljon porukkaa, joille blogini on melko tuore tuttavuus. Teiltä on varmaan jäänyt katsomatta monia meidän videoita, päätinkin koota suositummat videot yhteen postaukseen.Kaikki videot ovat melko vanhoja, joten uusille lukijoille varmaan useampikin aivan tuore video. Viinkoloppu vierähtääkin hyvin näitä katsellessa ;)



 Näitä vanhoita videoita katsellessa alkaa vähän mietityttämään, miten noloja pätkiä sitä onkaan tullut jaettua tuhansille tai jopa kymmenille tuhansille katsojille..:D

Kaikista katsotuin video on ensimmäinen elokuvamme Isintyttö. Videota on kohta katsonut 60 000 kertaa, mikä on oikeasti ihan käsittämätön luku. Löytyykö joukosta joku, joka ei ole kyseistä videota koskaan nähnyt? Nyt taitaa olla sitten korkea aika katsoa;)


Kohtuullisesti on katselukertoja kertynyt myös meidän uusimmalle elokuvalle, joka oli jatkoa joulukalenterille. Tämän onkin moni varmaan nähnyt, sillä melko uusi video kyseessä


Yllättävän paljon on katselukertoja myös ihan tavallisilla videopostauksilla, laitan alle nyt kolme melko vanhaa ja suosittua videopostausta.




Kolmanneksi katsotuimpana on mun ensimmäinen varustepostaus videon muodossa. Varustepostausta multa toivotaan usein, joten tein jokin aika sitten uuden version. Uuden version voi katsoa tästä klikkaamalla, alla oleva on se top kolmosessa oleva eka varustepostaus.


Vanha tallin esittely video on myös yksi katsotuimmista, kuvasin viime keväänä kuitenkin uuden järjestyksen yms. hiukan muutututtua. Uuden voi katsoa klikkaamalla tätä ja vanha video on upotettuna alapuolelle.



Tehtiin Pinjan kanssa joskus ilkeisiin kommentteihin kyllästyneinä pieni takaisin näpäytys videon muodossa. Tälle tulee toivottavasti pian jatkoa!



Tein vähän aikaa sitten tämän 5 parasta kommenttia, johon moni on varmasti törmännyt ainakin vloggaajien kanavilla. Mitä mieltä muuten olette bloggaajan rankka elämä vai tälläinen perinteinen video?



Mielenkiintoa herättävän otsikoinnin takia on tälle mun huikeelle temppuvideollekkin tullut paljon katselukertoja.



Joulukin lähestyy pian ja sen mukana mahdollisesti myös joulukalenteri, vielä on harkinnan alla millainen joulukalenteri tulee vai tuleeko ollenkaan. Joku vastaavan tyyppinen alla olevan olisi kiva tehdä, mutta mitään noin noloa me ei enää kyllä kuvata. Jos saadaan joku kiva idea niin ehkä sitten tulee myös joulukalenteri, katsotaan katsotaan ;)

89

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Kauan odotettu Sannan valmennus

Moi! Heti alkuun niille, jotka eivät ole aikaisemmin tänään julkaistua postausta vielä nähneet. Käykääpä lukaisemassa se myös. Tiistaina oli sitten se kauan odotettu sekä pelätty Sannan valmennus. Taustana niille jotka eivät ole blogia pitkään lukeneet: Sanna oli ennen alueemme aluevalmentaja silloin kun aluevalmennuksissa kävimme ja häneltä olemme myös Voiton ostaneet. Valmennus meni hyvin, paremmin mitä uskalsin edes toivoa eikä tullut mitään järkyttävän suuria epäkohtia esille, minkä paljastumista olin vähän pelännyt..:D

Oltiin perillä hyvissä ajoin, kuten aina. Tällä kertaa liikenteessä niinkin pienellä kokoonpanolla kun minä, äiti ja Voitto. Pinja jäi Lillin kanssa kotiin ja voitteko uskoa, se suorastaan hullun läheisriippuvainen poni, joka tänäänkin hakkasi päätä seinään koko sen ajan kun olin Voiton kanssa maastossa seisoi ja söi nätisti tarhassa heinää ihan YKSIN! Me ei oikein kukaan vieläkään ymmärretä miten se on oikein mahdollista, seuraavana tänään kun ei kuitenkaan ollut moisesta nätisti yksin olemisesta tietoakaan. Voittokin matkusti tosi hyvin yksin ja käyttäytyi myös valmennuspaikalla hyvin, kerran sitä yksinkuljettaessamme se kuopi koko matkan mikä ei tietenkään ollut kovin mukavaa.Valmennuksen loputtua ja pakattuamme Voiton koppiin, se kuitenkin odotti Lillin tulevan sinne ja hirnuikin, että missä sä Lilli oot?! Ehkä se on vähän vajaa, kun ehti unohtaa että Lilli ei olekkaan mukana.

Valmennus oli vähän myöhässä Sannan koneen ollessa myöhässä. Ehdittiinkin hyvin jutella ja hölkkäillä Oprin kanssa maneesissa. Heitettiin välillä loimikin niskaan Voitolle ja mulle toppatakki päälle. Sannan tullessa laukkasin vielä muutaman kiekan, jonka jälkeen Sanna kyseli kaikkien kuulumiset. Naureskeltiinkin siinä äidin ja jonkun kanssa, että kaikki kertovat kuinka hyvin on mennyt mutta kohta sitten paljastuu että miten hyvin sitä oikeesti onkaan mennyt... Onneksi mun ei tarvinut katua alun sanoja, sillä meillä meni meidän tasoon nähden ihan hyvin.

Aloitettiin maneesikauden aloitukseen sopivalla tehtävällä. Maneesit on yleensä pienempiä kuin kentät, joten kaikki tila on käytettävä hyödyksi kunnolla varsinkin hypätessä. Toisen pitkän sivun kulmiin oli laitettua ihan nurkkaan kavaletit. Kavaletti piti hypätä voltilla, josta jatkaa pitkäsivua laukassa avoa sitten taas kavaletti, jonka ympärille voltti. Voltin jälkeen toinen sivu kevyessä istunnassa reipasta laukkaa. Toistettiin tehtävää molempiin suuntiin. Ainoa ongelma oli oikeastaan avo, ensimmäinen puolikas pitkästäsivusta meni humputellessa ja vasta lopussa sain ratsastettua hyvää avoa. Tätä tehtävää pitää tehdä joskus kotitreeneissäkin!


Seuraavaksi tultiin pienillä esteillä ja kavaleteillä linjoja, johon piti ottaa melko paljon askeleita eli ratsastaa hyvin taakse. Voitto toimii näissä yleensä aina hyvin, kuten nytkin. Meille se eteenratsastus on usein enemmän ongelma. Tässä vaiheessa tulikin ilmi mun kääntämis ongelma, käännän liikaa sisäohjasta vetämällä kun kääntämisen pitäisi tapahtua enemmän ulkoavuilla. Käännöksen jälkeen jään roikkumaan sisäohjaan, jolloin koko heppa on ihan vinksinvonksin. Tämä nyt erityisesti kotitreeneissä huomion alle. Käsistä ja ohjasotteesta ollaan kyllä kotonakin puhuttu, nyt vasta vain tajusin mikä oikeasti mättää. Olen yllättänyt kuinka hyvin sain ohjat pysymään käsissä, kertaakaan ei niistä tullut moitetta. Tämä kun ollut yleinen ongelma sekä koulu- että estevalmennuksissa.

Loput radat näkyvät alhaalla olevassa videossa. Video on vähän heiluvaa ja tarkennukset on miten on, mutta pääasia että näette edes jotain. Tultiin erilaisia ratoja, jossa oli mukana alun toinen tehtävä, tällä kertaa laukkoja otettiin kuitenkin se yksi enemmän, joka oli jo melko normaali. Alun tehtävien lisäksi radalla tultiin jumppasarjaa sekä linjaa, jonka väleihin tuli 3laukkaa. Paikat sattuivat yllättävän hyvin, jos ottaa huomioon viime aikojen hyppelyt. Hypyissä oli hieman vaikea pysyä, vielä kun uudet esteet (joita se hyppää tuolla tallilla kuitenkin pari kertaa vuodessa..) olivat sen verran spookyjä että Voiton piti ottaa varmaan päälle. Varsinkin tuossa videolla oikein rojahdan kaulalla laskeutuessa punaiselta muuriokserilta.. No istunnassahan nyt on aina hiomista ;) Yksi kielto tuli ja se näkyykin videolla. Otin kiinni melko paljon, jotta kavaletille tulisi hyvä askel. Jäin sitten himmaamaan sen jälkeen vaikka olisi pitänyt ratsastaa reippaasti eteen, jotta kolmen laukan päässä olevalle okserille olisi tullut hyvä paikka.

Sannakin sanoi, että Voitto on herkkä eikä se yleensä suostu hyppäämään huonommista paikoista, jolloin tulee helposti kielto. Tosin tuollainen pieni herkistely opettaa kuskia, että pitää siellä vähän muistaa ratsastaakkin. Tunnin jälkeen saatiin palautteeksi ja kotiläksyksi sisäohjasta vetämisen lopettaminen sekä esteelle ajamisen välttäminen eli ei niin pohjaan!  Voiton jalka ei mitenkään oireillut ja heppa oli muutenkin kuulemma hyvässä kunnossa. Viikonloppuna sitten kisoihin Suonenjoelle ja heti ensikuun alussa seuraava Sannan valmennus. Sitä ennen pitää kotona treenata sekä Rosan että Ellun kanssa ahkerasti.

Valmennuksen jälkeisenä päivänä usein hölköttelen kevyesti. Ravailen Voiton läpi ja laukkailen kevyessä istunnassa tai joskus maastoilen. Täällä on kuitenkin niin kamala keli, että kentällä tai pellolla ei voi ratsastaa. Hevoset otettiin aikaisemmin sisälle, kun ne vaan kökötti järkyttävän isojen tilsojen päällä päät maassa roikkuen inhottavassa vesisateessa. Voitosta nimittäin ainakin huomaa selvästi, milloin se ei ulkona viihdy. Usein se ilmaisee vielä asian surkeasti hirnumalla. Joten hevoset olivat tänään normaalia enemmän sisällä. Kävin sitten kävelemässä illemmalla ilman satulaa tiellä, joka olikin vesisateen takia melkein sula. Otin pari kevyttä laukkapätkää ja Voitto oli ihan innoissaan varsinkin kotiin päin mentäessä. Kun nostin laukan niin siitä kuului kunnon vingahdus. Voionkin kiva päästä pitkästä aikaa maastoon. Toivotaan, että löydetään lumien sadettua kunnolla maahan parempia maastoja mitä kesällä käytössä olevat. Voiton ridailun jälkeen kävin vielä köpsyttelemässä Lillin kanssa Pinjan ollessa Woodyllä kouluvalmennuksessa. Laitoin Lillille päitset päähän ja hyppäsin korokkeelta selkään. Tunnustan, en pääse ilman satulaa edes Lillin selkään.. Vähän pelotti maastossa ilman kunnon varusteita, mutta Lilli kuunteli niin hyvin pelkillä päitsilläkin mun ohjaus- ja pysäytysapuja. Onse hieno poni, ei ollut mitään syytä pelkoon!

101

Kuukauden sponsorituote + Kingsland arvonta!


Lokakuun sponsorituote on vilahdellut useaan ootteeseen täällä blogin puolella. Sain maailman ihanimman pipon, jota olen kuolaillut jo useamman vuoden ajan. Suitsisopissa mietin jonkin aikaa yläpuolella olevan pipokollaasin värien välillä, lopulta päädyin tuttuun ja turvalliseen tummansiniseen. Pipo on ihanan lämmin ja haikein mielin vaihdoin tänään lämpimän pipon viileään kypärään, mutta vaikka ois kuinka ihana pipo niin kypärä päässä ratsastellaan edelleen ;) Tämä ja Suitsisopin muut pipot löytyvä tästä linkistä.


Ja jottei menisi pelkästään mun hemmotteluksi Suitsisoppi halusi antaa Kingslandin kaulurin arvottavaksi. Yhtenä päivänä teki mieli avata tää paketista ja vetää omaan kaulaan, tää on just semmonen jonka voi laittaa vaikka avonaisen hupparin alle ettei kaulaan tuule. Itse en nimitäin tykkää millään isoilla kaulahuiveilla ratsastaa.

Näin osallistut arvontaan:
1. Yhden arvan saat tykkäämällä Suitsisopin- ja blogin facebooksivusta TAI liitymällä blogin rekisteröityneeksi lukijaksi.
2. Toisen arvan saat tekemällä blogiisi postauksen, jossa on arvonnan kuva sekä linkki tähän postaukseen.
3. Kommentoi sähköpostiosoitteesi sekä monellako arvalla olet mukana, jos olet mukana kahdella arvalla linkitä postaus missä olet mainostanut kauluria.

ARPAONNEA KAIKILLE! Arvonta päättyy 27.10.2013




428

maanantai 21. lokakuuta 2013

Maneesilla!

Eilen pohdittiin illalla miten me varmistettaisi, että Voitto on hyppykunnossa tiistain tärkeetä valmennusta varten. Tultiin siihen tulokseen, että ratsastamaan on päästävä ihan kunnolla. Täällä kotona se ei onnistu, kenttä on kova alta ja lumen takia tulee tilsoja. Pelto on sen verran epätasainen, ettei siinäkään voisi kunnolla mennä. Päätettiin sitten lähteä maneesille. Homma ei ollutkaan ihan niin yksinkertainen, koska maneesi oli varattu kuudesta eteenpäin ja mulla loppui koulu vasta neljältä. Jos olisin tullut bussilla kotiin olisi kello ollut jo viisi, eikä oltaisi mitenkään ehditty. Päätettiin tehdä niin, että äiti ja Pinja hakevat mut hevosten kanssa suoraan koulusta ja lähdetään siitä ajelemaan kohti Korholaa.


Pinja oli laittanut Voiton ja Lillin lähes valmiiksi kotona. Kaikki tavaratkin se oli muistanut ottaa mukaan. Ainoastaan kamera unohtui kotiin, mutta se onkin todella epäoleellinen asia. Puhelin sai toimia sijaisena ja sainkin räpsittyä melko paljon turhia kuvia tekstiä edes vähän elävöittämään. Äiti oli tehnyt mulle evääksi ruisleivän ja Sini leiponut mokkapaloja, niiden voimalla jaksoikin sitten ratsastaa.


Kävin vaihtamassa tallin vessassa vaatteet ja sitten alettiin purkamaan heppoja. Otettiin molemmat sisälle, koska Korholassa on hyvät tilat meille vierailijoille. Pinja laittoi Lillin valmiiksi solariumin alla ja minä Voiton kengityspaikalla. Pinja oli harjannut Voiton, mutta sipaisin sen vielä kerran nopsaan. Laitoin suojat etusiin ja haavan takia pintelit takasiin. Voitto otti ihmeen rauhallisesti, vaikka yleensä takajalat hieman vippastaa jos sinne laittaa pintelin. Satula selkään, loimi niskaan, kuskille kamat päälle ja eikun menoksi.


Olen tottunut ihan liian hyvälle. Pahoitteluni niille joiden edestä törkeästi ratsastin tai muuten vain meinasin törmätä. Kotona köpötellään Pinjan kanssa kahdestan, yleensä sellaisella säännöllä että nuoremmat väistää vanhempia eli Pinja väistää mua. Tuolla joutuikin oikeasti keskittymään, etten törmännyt keneenkään. Taisin onnistu siinä kuitenkin ihan kohtalaisen hyvin :D Pitkien alkukäyntien jälkeen taivuttelin Voittoa hetken käynnissä ja tein muutamia väistöjä. Sen jälkeen ravia ympyröillä ja erilaisilla kiemuroilla. Ei se ainakaan kolmijalkainen ollut, joka on jo eteenpäin. Oikeasti se liikkui ihan hyvin, lievää jäykkyyttää tietysti havaittavissa mutta nyt on kyllä suhteellisen hyvä fiilis huomista valmennusta ajatellen. Ravin jälkeen vielä laukkailin kevyessä istunnassa vähän humputtelu meiningillä. Voitto oli melko kiva ratsastaa, teki melkeen aina just sen mitä pyysin ja liikkui välillä kivassa muodossa ja isoa ravia. Laukan jälkeen heppa kuumui vähän liikaa ja jouduin ravailemaan melko kauan, että sain sen hyväksi ja rentoon muotoon. Voittoa suuresti ihmetytti, kuten oikeanpuoleisesta kuvasta voi huomata, nuo kouluaidat. Mitä kummaa tuolla aidan ja seinän välissä oikein on? Joka kerta ohi kävellessä oli pakko tsiikailla.


Loppukäynneille lähdettiin maastoon, joka ei ollutkaan välttämättä mikään paras idea. Osassa kohti oli tosi pehmeetä, mutta silti vähän kohmeista maata. Voitto oikein lumpsahti sinne kohmeisen kerroksen alle ja kun Voitto juuttuu jonnekkin, se pysähtyy paikoilleen ja alkaa hermostuneena hiplailla huulellaan jotain. Tässä tapauksessa hiplauksen kohteena oli maa. Sehän tekee tota samaa kiellonkin jälkeen, seisoo paikallaan ja hiplaa huulilla edessä olevaa puomia. Onko toi joku sen oma tapa vai tekeekö hevoset yleisesti tollasessa tilanteessa vastaavaa?


Ratsastuksen jälkeen haava ja jalka näyttivät oikein hyville. Turvotus oli laskenut tosi paljon, eikä se ollut enään kovaa turvotusta kuten edellisenä päivänä vaan normaalin pehmeää turvotusta. Kylmäsin varmuuden vuoksi haava jalan extra hyvin ja siinä ohessa sitten muutkin jalat. Eikös olekkin tyylikkäästi eriväriset pintelit joka jalassa? Onneksi kukaan ei nähnyt, muuten Votea olisi kyllä hävettänyt..


1. Väsynyt heppa treenin jälkeen 
2. Tässä meidän tavarat vielä suhteellisen järjestyksessä, loppua kohti ne räjähti vielä vähän lisää.. :D


Meillä oli mukana vain kaksi 50snt kolikkoa, joten molemmat hepat sai seistä vain hetken solariumissa. Tuo kone siis toimii 50snt kolikoilla. Kun Lilli oli seisonut oman aikansa oli Voiton vuoro. Hierottiin sitä äidin kanssa koko aika kumisualla ja voi että se tuntui Voitosta hyvälle. Varsinkin kaulasta ja korvien takaa kutitti hirveästi!


Kotona oltiin seitsemän aikoihin. Sitten vielä reippaina karsinan siivousta ja huomisen valmennuksen valmistelua. Toivotaan, että jalka on kunnossa huomennakin ja että valkku menee hyvin.
72

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Kaksi päivää aikaa parantua



 Moi! Nyt on matkalaukku purettu ja muutenkin kotiuduttu Helsingin reissun jäljiltä. Aamulla kipaistiin Pinjan kanssa melkein heti herättyämme talliin ja siellä vireähtikin monta tuntia. Käytiin kotiin saapumis iltana eli eilen moikkaamassa heppoja pikaisesti. Pinja sitten kehotti mua ihan varmuuden vuoksi tarkistamaan jalat, olihan hepoille juuri laitettu hokit. Tunnustelin kaikki jalat läpi ja ne tuntuivat normaaleilta. Tänään tarhasta hakiessa paljastuikin ikävä yllätys: kovaksi turvonnut takanen. Voitto on niin tumma, että silmämääreisesti ja käsillä tunnustelemalla ei haava edellisenä iltana ollut mun silmiin tai käsiin sattunut. Jalka ei siinä vaiheessa ollut sitten vielä turvonnut. Tietysti se on voinut tulla myös aamulla, mutta veri oli sen verran kuivunutta että se ei ole kovin todennäköistä. Haava ei itsessään näyttänyt kamalan pahalle, se oli vajaa 3cm pitkä ja vähän jo umpeutunut, ei ainakaan enää kovin syvä. Haava oli siis vasemman takasen ulkopinnalla, joten Lilli sen on sinne toden näköisesti potkaissut. 

Me koitettiin tänä vuonna olla hevosille mahdollisimman kivoja ja pitää ne talvenkin yli samassa tarhassa. Viime vuonna ei tullut yhtään haavaa, tosin hepat olivat eri tarhoissa. Onhan niiden paljon kivempi olla yhdessä. Hokit on kuitenkin olleet jalassa varmaan vajaan viikon ja nyt jo ensimmäinen haava. Päätettiin hetkeäkään miettimättä rakentaa väliseinä tarhaan. Ikävää hevosten kannalta, mutta pieni haava on pikkujuttu sen rinnalla jos toinen potkaisee oikeasti hokeilla kylkeen.

Kaikista ikävintä tässä on se, että Sanna Backlundin valkku on tiistaina. Tasan kaksi päivää aikaa parantua. Sannan valmennusta olen odottanut kuukausia ja sinne on niiiin pakko päästä. Ei mua harmittais jos jokut kisat jäisi välistä, mutta valmennus! Ilmottauduin kisoista puheen ollen juuri Suonenjoen aluekisoihin. Ei olla koskaan käyty kyseisellä tallilla, joten jännityksellä odotan. Uskon ja toivon, että Voitto on ainakin kisoihin mennessä hyppykunnossa. 


 Ennen ratsastamista puhdistin haavan ja kylmäilin jalkaa n.15minuuttia. Suojia en voinut jalkaan laittaa, kun ne olisivat juuri tulleet haavan päälle. Onneksi ulkona on lunta, joten jalan oli ihan hyvä olla vähän tuulettumassa. Kenttä oli melko huono joten ratsastelin laitumella. Voitto oli melko reippaana, ei paljoo haava hidastanut vauhtia! Onko teidän hepat olleet villimpiä näin pakkasella? Kävelin pitkään ja kuten kuvista näette, otti Voitto muutamaan otteeseen pikku hyppelyitä. Ravailin vähän ja ainakaan lyhyillä ravipätkillä en minä tuntenut tai Pinja nähnyt epäpuhtautta. Jokunen kesä sitten kun Voitolla olla haavan aiheuttama imppari mennä pisteli se ihan kolmijalkaisena, joten nyt ei onneksi taida olla imppari kyseessä. Ratsastuksen jälkeen kylmäsin jalkaa vielä elu 20minuuttia. Kylmäys ja liikutus auttoivat turvotukseen, joten hyvältä näyttää. Ehkä me päästäänkin valmennukseen. Illalla käyn vielä kävelyttämässä ja kylmäämässä jalan.


Joka talvinen ongelma eli lumen puhkipalaminen, osaako joku valokuvausnero siellä ruudun toisella puolella auttaa vai pitääkö alkaa taas ottamaan kuvat rawina, jolloin photarilla on mahdollisuus pelastaa edes jotain.
156

lauantai 19. lokakuuta 2013

Horse Show videopostaus


Moi! Päätin käyttää autossa istumisen hyödyksi, editoda videopostauksen, muokata kuvia ja julkaista teille postauksen joten saitte tän nyt jo tänä iltana. Horse Show on nyt takanapäin oli kyllä ihan huippua taas! Tosi monet ostivat meidän kalenterin ja tulivat moikkaamaan, jee ihania ootte:)  Joku kommenttiboksin puolella pilkkasi, että onko se kiva kun 10-vuotiaat tulee teitä moikkaamaan. Mun mielestä se on just parasta, on todella hienoa olla nuoremmille esimerkkinä ja toivottavasti hyvänä sellaisena.
Ostoksiakin tuli tehtyä, ne erillisessä esittelyvideossa. Videopostauksesta tuli hieman yksipuolinen, koitin kuvailla mahd. paljon myös ratsastusta ja muuta menoa areenalla niille jotka eivä paikan päälle päässeet. Mitä paikalla olijat tykkäsitte tapahtumasta ja minkälaisia videopostauksia toivotte tulevaisuudeessa tapahtumista, enemmän meitä vai itse tapahtumaa?



ps. vastailen edellisen postauksen kommentteihin kotona, eli malttia ihmiset!

117

torstai 17. lokakuuta 2013

Treenattiin treeneihin


Sannan valmennus on jo ensi viikon tiistaina, joten sitä varten otettiin yhdet hypyt tälle viikolle. Pitää vähän treenata treeneihin, kuulostaa vähän hassulle. Varsinkin kun Voitolla ja mulla olisi ilman näitä keskiviikon hyppelyitä ollut vain yksi kevyt hyppykerta alla saikun jälkeen. Tuntuu että hyppyjä on tullut ja tulee nyt paljon, mutta kun katsoo kalenteria, kertoo se ihan jotain muuta: yksi hyppy kerta / viikko. Voitolla on muutenkin ollut vähän raskempi viikko syyslomalla kun on ehtinyt treenata ihan eri tavalla mitä normaali arkena. Ensi viikolla koulujen alkaessa kevenee sitten.

Kenttä oli ekaa kertaa jäässä tietysti juuri sinä päivänä kun oli tarkoitus hypätä. Tarkkailtiin sitten koko päivä mihin suuntaan se menee, jäätyykö vai sulaako. Päätettiin lopulta hypätä. Aurinko oli sulattanut kentän oikeastaan kokonaan lukuunottamatta parin metrin kaistaletta toisella sivulla. Sekin ongelma oli helposti ratkaistu, ei rakennettu sille sivulle yhtään estettä. Nämä taisivat siis olla viimeiset hypyt kotona. Sitten alkaakin se joka viikkoinen maneesille raahautuminen, ei jaksa!


Mulla tulee nykyään aina ihan hirveä kiire ennen estevalmennuksia, joka kerta oon saanut juosta talliin ja laittaa hepan kuntoon vartissa. Silti valmentaja on ehtinyt kentälle ennen mua.. Nyt pitää koittaa jatkossa olla ajoissa. Verkkailin ravissa ja laukassa normaalisti. Voitto oli oikeastaan tosi hyvä ratsastaa. Varmaan edellisen kouluvalmennuksen oikeasti kunnolla tehdyn läpiratsastuksen ja taivuttelun tulos näkyi ja tuntui vielä seuraavana päivänäkin. Verkkatehtävänä mentiin pienellä ympyrällä kavalettiä molempiin suuntiin, lopussa olevalla videolla näkyykin osa hypyistä. Mun on todella vaikea saada ratsastettua Voitto hyvään paikkaan kaarevalla uralla, varsinkaan pienellä ympyrällä joten monet paikat tulivat liian pohjaan. Onneksi este oli pikkuinen, joten mitään haittaa siitä ei ollut. Pienillä esteillä ja verkassa voi mielummin tulla vähän lähelle, mitä hypyttää hirmu kaukaa.


Lopputunti mentiin melkein samaa tehtävää. Aloitettiin videollakin näkyvällä kaarevalla linjalla, molempiin väleihin piti saada neljä laukkaa. Sen jälkeen pääty-ympyrä ja lähestyminen kolmoissarjalle, jonka molempiin väleihin tuli yksi askel. Tehtävät sujuivat ihan hyvin, pientä epävarmuutta oli parissa lähestymisessä, mutta sain huonon hypyn aiheuttaman epätasaisuuden kuitenkin korjattua ennen seuraavaa estettä. Voitto oli taas poikkeuksellisen reipas ratsastaa, joka tuottaa mulle vähän haastetta. Olen tottunut yleensä vain ratsastamaan eteen, joten nyt kun pitäisi olla heti esteen jälkeen pystyssä ja pidättää tarpeeksi tulee usein reaktio vasta viimeisillä askelilla ennen estettä, jolloin päädytään kuitenkin sitten melko lähelle. Pari kertaa Voitto ei ehtinyt kerätä jalkojaan vaan tiputti, mutta pointsit sille kun hyppäsi silti. Lopussa tultiin vielä käännöstehtävää, joka näkyykin videolta. Hieman oli erimielisyyksiä suunnan kanssa, mutta loppujen lopuksi käännös meni ihan hyvin.


Yhtään kieltoa ei tullut ja hepalla oli tsemppi päällä, silti valmennus meni mielestäni vähän epätasaisesti. Mun pitää nyt oikeasti keskittyä noihin laukkoihin, näyttää sitten vaikka kunnolla johtavaa ohjaa kun sen kanssa Voitto laskeutuu oikeassa laukassa. Lisäksi ohjat pitää sekä sileällä, että esteillä muistaa pitää kädessä. Laukan pitää olla tarpeeksi "pontevaa", eli vaikka ei kaahoteta pitää takajalkojen työskennellä. Myös ulkoavut kuski voisi koittaa saada paremmin läpi. Ja tästä se lista vasta alkoi.. Nyt on kuitenkin hyvä jatkaa ja jännityksellä odotan mitä ohjeita ja kotiläksyjä Sannan valkusta tulee..:D


128